Vain harva jätti terveysaseman

– Vähän toivoimme, että paine terveysasemalla helpottaisi. Ei niin ole kuitenkaan käynyt.

Terveyskeskuslääkäri ja luottamusmies Anna Siitosen työpaikka, tamperelainen Kaukajärven terveysasema on ­ollut mukana palvelusetelikokeilussa maaliskuusta asti.

– Jonot eivät ole lyhentyneet.

Tampereen kahdella postinumero­alueella asuvat runsaat 22 000 asukasta voivat kokeilussa valita perusterveydenhuollon palvelunsa 13 palveluntarjoajan joukosta. Mukana on niin julkisia ter­veysasemia, ostopalveluna toimivia asemia kuin yksityisiäkin klinikoita.

Siitonen kertoo, että erityisesti paljon palveluita käyttävät potilaat ovat pysyneet.

– He arvostavat sitä, että terveysasema on lähellä.

Positiivista palautetta potilailta

Siitonen kertoo, että aluksi monilla oli sellainen käsitys, että valinnanvapauden ansiosta he pääsisivät suoraan erikoislääkärille.

– Kun totuus paljastui, moni sanoi, ettei sittenkään vaihda.

Palvelujen tuottajaa voi Tampereella vaihtaa kolmen kuukauden välein. Siitosen mukaan jonkin verran on potilaita, jotka ovat käyneet kertaalleen muualla, mutta palanneet sitten takaisin. Palaajia on otettu vastaanotolle, vaikka kolmea kuukautta vaihdosta ei olisi kulunut.

– Moni sanoo syyksi, ettei “siellä mitään tehty”. Me toki näemme potilas­tiedoista, että yleensä on hoidettu ihan ­samalla lailla kuin mekin olisimme ­hoitaneet.

Potilaat ovat Kaukajärvellä tyytyväisiä hoidon laatuun, ongelmana on hoitoon pääsy.

Siitonen kertoo, että valinnanvapaus tuntuu saaneen osan potilaista arvos­ta­maan saamaansa hoitoa aiempaa enemmän.

– Olemme saaneet positiivista palautetta. Potilaat kertovat miten tärkeää on, että hoidossa on jatkuvuutta ja pääsee tutulle lääkärille.

Siitosen mukaan etenkin lääkäreiden perussuhtautuminen valinnanvapauteen on ollut positiivinen. Arkityötä ­kokeilu ei ole muuttanut.

Hyvää yhteistyötä julkisen kanssa

Harri Haimakaisella on palveluseteli­kokeiluun yrittäjän näkökulma. Hän irti­sanoutui vuosi sitten työstään ja perusti toisen lääkärin kanssa Kiuruveden kunnanlääkärit Oy:n.

– Otamme vastaan vain valinnan­va­pausasiakkaita eli oman alueen potilaita, jotka ovat valinneet meidät palveluntuottajakseen.

Haimakainen on ollut tyytyväinen valin­taansa. Hän sanoo olleensa töissä yli sadassa terveyskeskuksessa, mutta kehuu nykyisen työn olevan paras.

– Olemme voineet luoda työtavat oman mielemme mukaan. Terveyskeskuslääkärin työssä raskainta on oman työn hallinnan puute. Sitä ei täällä koe.

Julkisen puolen terveysasemien ja erikoissairaanhoidon kanssa on tehtävä tiivistä yhteistyötä. Haimakaisen mukaan on ollut positiivinen yllätys, että yhteistyö on sujunut erittäin hyvin.

Haimakainen haluaa jatkaa

Potilaissa on paljon sellaisia, jotka käyttävät terveydenhuollon palveluita runsaasti.

– Niin ennakoimmekin. He tekevät aktiivista valintaa. Potilasjoukossa korostuvat vanhukset, lapset ja työelämän ulkopuolella olevat. Niistä, jotka ovat valin­neet meidät, 79 prosenttia on käynyt vähintään kerran. Loput lienevät heidän perheenjäseniään.

Haimakainen uskoo, että sote-uudistus etenee niin, että hänen yrityksellään on tulevaisuutta myös kokeilun jälkeen.

– Vähän harmitti kesällä, kun sote-uudistus taas viivästyi. Toisaalta hallituksen edellinen esitys valinnanvapauslaiksi olisi suosinut isoja toimijoita. Toivottavasti nyt saadaan laki, jossa myös meidän kaltaisillemme pienille yrityksille on tilaa.

Kaikki eivät hahmota mitä ovat valinneet

Hyvinkäällä palveluntuottajan vaihtoja on tehty odotettua vähemmän, kertoo ter­veyskeskuslääkäri Kari-Pekka Helenius.

– Ihmiset ovat ehkä niin tottuneita vanhaan. Jonoja meillä toki on, mutta hoitoa kuitenkin saa.

Lääkärin arkityöhön kokeilu ei juuri ole vaikuttanut. Jonkin verran se on tuottanut sekaannuksia. Reseptien uusimiset ovat tulleet vanhalle terveysasemalle, vaikka potilas olisi vaihtanut palveluntarjoajaa.

Toinen ongelma on ollut se, etteivät potilaat aina ole ymmärtäneet, mitä valin­taan kuuluu.

– Vaihtajat ovat saattaneet varata kuitenkin ajan niin sanotulle pikavastaanotolle, vaikka heidän hoitonsa ei enää kuulu meille.

Jos asia on huomattu vasta vastaanotolla, potilaita ei ole käännytetty pois.

Heleniuksen tietojen mukaan vaihtajat ovat iältään keski-iästä ylöspäin.

– He ovat niitä, jotka muutenkin käyvät harvoin. Eniten palveluja käyttävät potilaat eivät kokemukseni mukaan ­oikein pysty vaihtamaan.

Kokeilualueita ei voi verrata

Tällä hetkellä käynnissä on viisi palvelusetelikokeilua. Niissä testataan valinnanvapauden toteuttamista nykyisen lainsäädännön mukaisesti. Kokeilussa ovat mukana Ylä-Savon sote, Keski-Uudenmaan sote, kolme kaupunginosaa Jyväskylässä ja Tampereella sekä kaksi kaupunginosaa Hämeenlinnassa.

– Kokeilut ovat tarkoituksella erilaisia. Siksi niitä ei voi suoraan verrata keskenään sanoo kärkihankepäällikkö Vuokko Lehtimäki STM:stä.

Eroja on esimerkiksi siinä, mitä perustason sote-palveluja voi valita. Eroja on myös palveluntuottajien korvausmalleissa ja siinä, miten usein palveluntuottajaa voi vaihtaa.

Kokeiluilla kerätään tietoa siitä, miten asiakkaat käyttäytyvät, miten palvelun­tuottajat lähtevät mukaan ja miten tieto­järjestelmät valinnanvapauteen taipuvat.

– Seuraamme tuloksia jatkuvasti. Näiden kokeilujen avulla saamme hyvän alustan kansallisille toimintamalleille.

Yli viisikymppiset vaihtavat eniten

Se tiedetään jo, että eniten vaihtajia on 55–75-vuotiaissa. Naisia on yli puolet. Myös se on selvinnyt, että kokeilu on lisännyt käyntejä julkisissa sote-keskuksissa.

– Ilmeisesti julkinen keskustelu on tuonut monelle mieleen, ettei terveyskeskuksessa ole tullut pitkään aikaan käytyä. Ehkä ihmiset ajattelevat, että hoidanpa viimein tämän vaivani kuntoon.

Lehtimäki arvioi myös, etteivät kaikki ole välttämättä olleet tähän asti selvillä siitä, millaisia palveluja heille kuuluu.

Tarkempia syitä ei tiedetä vielä, mutta ne aiotaan selvittää asiakaskyselyillä.

Lehtimäki kertoo, että isoissa kaupungeissa mukaan on lähtenyt vähemmän yksityisiä palveluntuottajia kuin hän olisi odottanut.

Palvelusetelikokeilu jatkuu vuoden 2018 loppuun. Lokakuussa on auennut mahdollisuus laajentaa kokeiluja, joko sisällöllisesti tai alueellisesti. Myös uudet alueet voivat hakea mukaan.

Uuden valinnanvapauslain luonnos on juuri valmistunut. Haku valinnanvapauspilotointiin, jossa noudatetaan uuden lain suuntaviivoja, käynnistyy alkuvuodesta 2018.

– Tähän pilotointiin on tarkoitus saada mukaan laajempi väestöpohja. Siinä on myös mukana laajemmin valinnanvapauden elementtejä kuin nyt meneillään olevassa kokeilussa.

Kirjoittaja:
Hertta Vierula
toimittaja

Kuva: Laura Vesa

Juttu on julkaistu Lääkärilehdessä 42/2017.