Astman hoitoa voivat vaikeuttaa monenlaiset tekijät ilman että itse astma on vaikea. Kun astmaa ei saada hyvään tasapainoon, puhutaan joko vaikeahoitoisesta astmasta tai vaikeasta astmasta.
Unkarilaiset selvittivät huonon astmatasapainon syitä isossa tosielämän tutkimuksessa. 187 spesialistia kokosi yhteen laajan kohortin, jossa oli mukana 12 743 astmaatikkoa, joista 4 423:lla astma oli epätasapainossa.
Huonon astmatasapainon tärkeimmät riskitekijät olivat väärä inhalaatiotekniikka, josta aiheutui haittavaikutus, aikaisempi vaikea pahenemisvaihe, runsas lyhytvaikutteisen avaavan käyttö, pahenemisvaiheeseen johtanut huono inhalaatiotekniikka sekä huono keuhkofunktio. Muita tärkeitä riskitekijöitä olivat tupakointi, lihavuus, toistuvat kortisonikuurit suun kautta, heikko kiinnittyminen hoitoon sekä allergeenialtistus.
Yleisimmät samanaikaiset sairaudet olivat krooninen riniitti tai sinusiitti (67 prosenttia), sydän- ja verisuonitauti (44 prosenttia) sekä refluksitauti (20 prosenttia).
Tämä tosielämän tutkimus osoitti, että astman huonoon hoitotasapainoon on useita syitä. Siis kun astmaatikolla menee huonosti, selvittelyssä pätevät edelleen vanhat viisaudet: Onko oire astmaoiretta? Ottaako potilas lääkkeensä? Osaako hän ottaa lääkkeensä? Ovatko ylähengitystiet kunnossa? Onko yskä refluksia?
Vasta kun nämä asiat on huomioitu ja hoidettu, voidaan miettiä, onko astma vaikea.
Lähde: Tomisa G, Horváth A, Szalai Z ym. Prevalence and impact of risk factors for poor asthma outcomes in a large, specialist-managed patient cohort: a real-life study. J Asthma Allergy 2019;12:297–307. doi: 10.2147/JAA.S211246. eCollection 2019.
Kirjoittaja
Heikki Ekroos
Kuva
Adobe/AOP
Artikkeli on alun perin julkaistu Lääkärilehdessä 48/2019.
