Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsyn toteutumisesta sekä potilaiden valinnanvapaudesta. Tutkimuksen toteutti TNS Gallup puhelinhaastatteluna viikoilla 46–47. Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä 1 005 kansalaista, jotka ovat edustava otos väestöstä. Edellisen kerran vastaava tutkimus tehtiin huhtikuussa 2012.
Vastaajista 63 % oli käyttänyt terveyskeskuksen palveluita edellisen vuoden aikana. Jonkin verran tai merkittäviä ongelmia hoitoonpääsyssä terveyskeskuslääkärin ajanvarausvastaanotolle odotusaikojen vuoksi ilmoitti 27 % palveluita käyttäneistä.
Vuonna 2012 jonotusajat koki hoitoonpääsyn ongelmaksi 38 % terveyskeskusta käyttäneistä kansalaisista. Suurien asiakasmaksujen tai pitkien etäisyyksien koki haitanneen hoitoonpääsyä terveyskeskukseen alle 5 % terveyskeskuksena asiakkaista.
Odotusajat liian pitkät
Vastaajilta kysyttiin myös heidän yleistä käsitystään hoitoonpääsyn ongelmista kunnassa sekä tyytyväisyyttä terveyspalveluihin. Näissä ei ollut tapahtunut muutosta vuoden 2012 tilanteeseen.
Kantaa ottaneista vastaajista 56 % koki odotusajat ongelmalliseksi hoitoonpääsyssä terveyskeskukseen ja 47 % sairaalaan. Pitkiä etäisyyksiä kunnassaan hoitoonpääsyn ongelmina piti terveyskeskukseen 15 % ja sairaalaan 20 % vastaajista. Maaseudulla asuvista osuudet olivat hiukan suuremmat (23 % ja 34 %).
Yleisesti tyytyväisiä kuntansa terveyspalveluihin oli noin kaksi kolmasosaa vastaajista. Tyytyväisyys mahdollisuudesta päästä tarpeen vaatiessa terveyskeskuslääkärin vastaanotolle tai sairaalaan jatkotutkimuksiin oli samalla tasolla yleisen tyytyväisyyden kanssa. Tyytymättömimpiä vastaajista olivat ne, jotka olivat usein tai ajoittain joutuneet käyttämään julkisen terveydenhuollon sijasta yksityislääkärin palveluja hoitoon pääsyn ongelmien vuoksi. Heitä oli 43 % kysymykseen vastanneista.
Väestö kaipaa lainsäädäntöä avuksi
Vuoden 2014 alussa terveydenhuoltolain mukainen potilaiden valinnanvapaus laajeni koko maahan. Kyselyn perusteella vain pieni osa (4 %) väestöstä on käyttänyt hyväkseen mahdollisuutta valita terveyskeskus, vaikka tietoisia mahdollisuudesta oli kolme neljäsosaa vastaajista. Tietoisuus oli suurinta vanhemmissa ikäryhmissä; alle 35-vuotiaista mahdollisuudesta tiesi noin puolet. Noin kolme neljäsosaa vastaajista olisi valmiita vaihtamaan terveyskeskusta, mikäli hoito siellä olisi laadukkaampaa tai hoitoonpääsy olisi nopeampaa.
Väestöstä 79 % kannatti lainsäädäntöä, joka asettaa enimmäispituuden terveyskeskuslääkärijonoille. Yli puolet väestöstä on sitä mieltä, että terveyskeskukseen tulisi päästä viikossa.
Terveyskeskusten johtavilta lääkäreiltä kysyttiin samaa asiaa Terveyskeskusten lääkäritilanne 2014 -tutkimuksen yhteydessä. Johtavista lääkäreistä vähän yli puolet kannatti aikarajan määrittelyä lainsäädännössä. Johtavista lääkäreistä kuitenkin vain 2 % kannatti enintään viikon aikarajaa. Suositumpia aikarajoja olivat 2 viikkoa (27 %) ja 4 viikkoa (28 %).
Väestöstä kaksi kolmasosaa kannatti terveydenhuoltoon käytettävien julkisten varojen lisäämistä. Keinoista toiselta yhteiskunnan sektorilta leikkaaminen sekä asiakasmaksujen tai verotusten korotus saivat suurin piirtein yhtä paljon kannatusta. Lisävelanottoa väestö ei kannattanut. Mikäli terveyspalveluista jouduttaisiin leikkaamaan, yli puolet väestöstä oli sitä mieltä, ettei leikkauksia saisi kohdistaa neuvolatoimintaan.
Kirjoittanut:
Juho Ruskoaho
tutkija, VTM
Lauri Vuorenkoski
terveyspolitiikan asiantuntija, LT
Kuva:
Vesa-Matti Väärä
Julkaistu Lääkärilehdessä 11/15.
