Vasemman kammion supistumisen epäyhdenaikaisuutta, mekaanista dyssynkroniaa mittaavat muuttujat ovat hyvin toistettavia, havaitsi LL Saara Sillanmäki väitöstutkimuksessaan.
Mekaanista dyssynkroniaa ei rutiininomaisesti mitata sydämen vajaatoimintaa sairastavilta potilailta, vaikkakin sen arvioinnilla voisi olla ennusteellista merkitystä.
Sillanmäki huomasi, että ylipaino voi heikentää mittausten toistettavuutta ja vaikuttaa mittaustulosten luotettavuuteen. Sydämen sähköisen johtoradan katkokset voivat lisätä mekaanista dyssynkroniaa. Aiemmat tutkimustulokset ovat kuitenkin osittain ristiriitaisia.
Sydämen sähköisen ja toiminnallisen häiriön välillä havaittiin selkeä yhteys. Tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että vasemman kammion alentunut pumppauskyky ennustaa mekaanista dyssynkroniaa paremmin kuin sähköisiä toiminnanhäiriöitä kuvaavat muuttujat.
Mukana myös monikeskustutkimus
Sydämen sähköistä toimintaa arvioitiin perinteisten EKG-parametrien, kuten QRS-keston, lisäksi sähkönkulkua kolmiulotteisesti kuvaavien vektori-EKG-parametrien avulla. Vasemman kammion mekaanista dyssynkroniaa mitattiin sydänlihaksen perfuusiokuvauksen vaiheanalyysillä.
Mekaanista dyssynkroniaa mitattiin vaiheanalyysin lisäksi ultraäänikuvausmenetelmillä. Potilasaineisto koostui KYS:ssa sydänlihaksen perfuusiokuvauksella tutkituista potilaista. Lisäksi väitöstyöhön sisältyi monikeskustutkimus, joka koostui suomalaisesta, yhdysvaltalaisesta ja italialaisesta potilasaineistosta.
Tutkimuksessa selvitettiin vapaaehtoisilla potilailla painoindeksin vaikutusta vasemman kammion mekaanista toimintaa kuvaavien muuttujien toistettavuuteen. Mekaanista dyssynkroniaa kuvaavat parametrit olivat hyvin toistettavia.
Ylipaino heikensi kuitenkin mekaanista toimintaa mittaavan vaiheanalyysin toistettavuutta, mutta vaikutti vähemmän vasemman kammion seinämän pitkittäissuuntaista supistumista mittaavan ultraääniparametrin toistettavuuteen.
Osatutkimuksissa tutkittiin potilaita, joilla oli vasen tai oikea haarakatkos, taustatekijöiltään vertaistettuja potilaita sekä terveitä kontrollihenkilöitä. Mekaanisen dyssynkronian esiintyvyys vaihteli 60–85 prosenttia potilailla, joilla oli vasen haarakatkos ja 40–50 prosenttia potilailla, joilla oli oikea haarakatkos.
Vasemman kammion pumppauskyky, vasemman kammion arven laajuus ja vasemman haarakatkoksen EKG-muoto selittivät jopa 70 prosenttia vasemman kammion mekaanista dyssynkroniaa kuvaavasta muuttujasta. Lisäksi kaikilla potilailla, jotka täyttivät vajaatoimintahdistinhoidon kriteerit, oli vaiheanalyysillä havaittavaa mekaanista dyssynkroniaa. Vektori-EKG-parametreillä ei ollut itsenäistä ennustearvoa mekaanisen dyssynkronian suhteen.
Sähköisen ja mekaanisen dyssykronian välillä oli selkeä yhteys. Vektori-EKG-parametrien lisäarvo perinteisten parametrien rinnalla mekaanisen dyssynkronian selittämisessä oli kuitenkin vähäinen. Tulokset viittaavat siihen, että alentunut vasemman kammion pumppauskyky on merkittävämpi ennustava tekijä mekaaniselle dyssynkronialle kuin sähköistä toiminnanhäiriötä kuvaavat parametrit.
LL Saara Sillanmäen väitöskirja Left ventricular electrical and mechanical dyssynchrony in patients with bundle branch block tarkastettiin Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa 13. syyskuuta.
Kirjoittaja
Ulla Toikkanen
toimittaja
Kuva
Panthermedia
Artikkeli on alun perin julkaistu Lääkärilehdessä 3.9.2019.
