Parhaillaan tekeillä olevien uusien ravitsemussuositusten suurin lääketieteellinen kiinnostus kohdistuu rasvaan. Viime syksynä Finriski 2012 -tutkimus osoitti, että suomalaisten kolesteroliarvot ovat nousseet vuosikymmenten laskun jälkeen.
– Tutkimusnäyttö kovan rasvan ja kolesterolin yhteydestä ei voisi olla vahvempaa. Kliinisestä näkökulmasta tulos on huolestuttava, sanoo Itä-Suomen yliopiston kliinisen ravitsemustieteen dosentti Ursula Schwab. Hän toimii ravitsemussuosituksia työstävän rasvaryhmän puheenjohtajana.
Ravitsemusneuvottelukunnan jäsen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylijohtaja Erkki Vartiainen näkee myös rasvakysymyksen lääkäreiden kannalta olennaisimpana.
– Suosituksia kovan rasvan määrästä pohditaan. Esimerkiksi Yhdysvalloissa keskustellaan, pitäisikö tyydyttyneen rasvan osuutta päivittäisestä energiansaannista laskea 10 %:sta 7 %:iin. Suomessa suositus on tällä hetkellä 10 %.
Rasvakeskustelu johti harhaan
Vartiainen näkee kiihtyneessä rasvakeskustelussa yleisen yhteiskunnallisen trendin, jossa asiantuntijatieto halutaan haastaa.
– Ihmisillä on oikeus kyseenalaistaa tietoa ja tehdä päätöksiä elämässään. Tutkijoina ja lääkäreinä velvollisuutemme on tarjota uusinta tietoa ja kertoa sitä eteenpäin niin hyvin kuin pystymme.
Schwab näkee vastaanotollaan, että ihmiset vastaanottavat innoissaan tietoa ravitsemuksesta, kunhan he ymmärtävät ne.
– Yksikään ihminen ei ole koskaan sanonut minulle, ettei usko suosituksia, kun olen kertonut niiden perusteet huolella. Moni meni rasvakeskustelussa harhaan. Niitä vaikutuksia nyt korjataan.
Hän korostaa, että ravitsemussuositukset antavat pohjan kliiniselle työlle, mutta jokaisen potilaan kohdalla käytännön toteutus on pohdittava erikseen.
D-vitamiini puhuttaa pohjoismaissa
Suomalaiset ravitsemussuositukset perustuvat pohjoismaisiin suosituksiin ja laajoihin tutkimuksiin. Suosituksiin tehdään maakohtaisia muutoksia esimerkiksi ruokakulttuurien erojen takia. Nykyisissä suosituksissa suomalaiset poikkeavat pohjoismaisista D-vitamiinin osalta. Sitä suositellaan annettavaksi ikäihmisille lisää.
– D-vitamiinisuosituksiin suunnitellaan hyvin pientä, 2,5 mikrogramman lisäystä, mikä aiheutti valtavan huolen tanskalaisissa. Suomessa keskustelu liikkuu aivan eri tasolla. Puhutaan kymmenistä mikrogrammoista, mille ei ole perusteita, Schwab ihmettelee.
Hän korostaa, että ongelma ei ole suosituksissa vaan siinä, että suuri osa ihmisistä ei saa suositusten mukaisia määriä vitamiineja.
– Ensiksi pitäisi täyttää nykyiset suositukset ja vasta sitten katsoa, onko niitä tarvetta muuttaa, Schwab korostaa.
Uudet ravitsemussuositukset valmistuvat kesäkuussa.
Minttu-Maaria Partanen
toimittaja
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 7/13.
