Uuden hallituksen vaikeimmaksi sote-rastiksi veikattu Uudenmaan erillisratkaisu on löytämässä muotonsa.
Lääkärilehden tietojen mukaan Uusimaa jakautuu viideksi maakunnaksi. Toisena vaihtoehtona ollut viiden kuntayhtymän malli ei ole saanut kannatusta ministeriöissä.
Maakunnista tulee alueidensa sote-palveluiden järjestäjiä. Ne vastaavat, että lain vaatimukset terveydenhuollolle täyttyvät. Palvelut ostetaan tuottajilta.
Tulevat maakunnat olisivat Keski-Uusimaa, Länsi-Uusimaa (mukana Espoo), Itä-Uusimaa, Vantaa ja Keravan liitto sekä Helsinki. Helsingille jää kaksoisrooli. Siitä tulisi maakunta ja kaupunki.
HUS:n asema lakiin?
Viiden maakunnan mallin ongelmakohta on Uudenmaan erikoissairaanhoidosta vastaava HUS.
HUS on tarkoitus säilyttää yhtenäisenä. Ratkaisu vaikeuttaa integraatiota, koska perusterveydenhuollosta vastaavat viisi maakuntaa mutta kaikkien erikoissairaanhoidosta HUS.
Perusmallissa HUS olisi tuottaja. Maakunnat ostaisivat siltä palveluita.
HUS:lla on kuitenkin vastuu tietyistä palveluista riippumatta kunnilta tulevasta rahasta. Esimerkkinä ensihoito. Sitä ei voida lopettaa, vaikka kuntien kanssa sovitut rahat olisivat loppu. HUS hoitaa myös erityisen vaativia sairauksia valtakunnallisesti ja järjestää yliopistollista koulutusta.
Maakunnilla saattaa myös olla haluja säästää rajaamalla hoitoja asukkailtaan. Tämä johtaisi epätasa-arvoon.
HUS haluaa siksi toimia myös palveluiden järjestäjänä. Vaativia palveluja ei voi sen näkemyksen mukaan turvata sopimalla niistä maakuntien kanssa. Järjestäjävastuu tulisi kirjata lakiin.
Suurta muutosta HUS:n rooliin tämä ei olisi tuomassa. Nytkin sairaanhoitopiirit toimivat järjestäjinä ja niillä on oikeus laskuttaa kuntia.
HUS:n aseman hiominen on ohjausryhmässä vielä kesken. Järjestäjäroolin vastapainona on talouskontrollin heikkeneminen. HUS:a olisi vaikeampi ohjata valtion ja maakuntien budjettien kautta.
Valmista vuoden loppuun mennessä
Selvitys Uudenmaan sote-erillisratkaisusta on tarkoitus valmistua vuoden loppuun mennessä. Työtä tekee selvityshenkilönä Vantaan entinen kaupunginjohtaja Kari Nenonen. Työtä valvovat ohjaus- ja seurantaryhmät.
Erillisratkaisua on ajettu, koska nykyisessä 18 maakunnan mallissa Uudestamaasta tulisi ylivoimaisesti muita suurempi. Asukkaita on 1,67 miljoonaa eli kolme kertaa enemmän Pirkanmaalla. Suuret kaupungit olisivat jätissä hallitsevassa asemassa, ja pienempien kuntien olisi vaikea saada ääntään kuuluviin.
Kirjoittaja
Pekka Nykänen
Artikkeli on julkaistu alun perin Lääkärilehdessä 31.10.2019.
