Uudet lääkehoidot ovat mullistaneet useiden syöpien hoitoja ja syrjäyttäneet vanhoja. Euroopan lääkevirasto Ema myöntääkin syöpälääkkeille myyntiluvan usein nopeutetuissa prosesseissa, jotta uudet lääkkeet pääsisivät nopeasti markkinoille. Samalla uusien lääkkeiden hinta verrattuna niistä saatavaan hyötyyn arveluttaa monia.
Tampereen yliopiston ja syöpäjärjestöiden yhteisessä seminaarissa puhunut Harvard Medical Schoolin kliinisen farmakologian tohtori Anita Wagner valotti tilannetta Yhdysvaltojen näkökulmasta. Hän puhui webinaarissa torstaina.
Wagnerin mukaan suurin osa markkinoille tulevista syöpälääkkeistä on sellaisia, joiden vaikuttavauutta ei ole tutkittu riittävästi. Monien lääkkeiden hyöty esimerkiksi eliniän pidentämisessä on epävarma tai marginaalinen.
Syöpälääkkeen keskihinta Yhdysvalloissa on 15 000 euroa kuukaudessa. Suuri osa kustannuksista katetaan terveysvakuutuksilla. Wagner kysyykin, mistä maksetaan. Vakuutusyhtiöillä tulisi hänen mukaansa olla parempi tietämys lääkkeiden todellisista vaikutuksista. Vakuutuksista huolimatta syöpäpotilaat käyttävät lääkkeisiin paljon myös omaa rahaa.
– Lääkkeiden avulla tavoitellaan parempaa ja pidempää elämää, mutta täytyy myös muistaa, että usein meiltä puuttuu näyttö siitä, että uudet lääkkeet toisivat kliinisiä etuja jo käytössä oleviin lääkkeisin verrattuna. Yhdysvalloissa monien syöpäpotilaiden lääkekustannukset priorisoidaan perheissä etusijalle, mikä voi olla pois esimerkiksi lasten koulunkäyntikuluista.
Kustannustehokkaiden lääkkeiden löytämisessä on haasteita
Syöpäjärjestöiden ylilääkäri Eeva Ollila on tutkinut asiantuntijoiden ja sidosryhmien näkemyksiä uusien syöpälääkkeiden käyttöönotosta. Tutkimuksen mukaan asiantuntijat ja sidosryhmien edustajat olivat sitä mieltä, että syöpälääkkeet ovat parantuneet, ja aiemmin epätoivoisiin tilanteisiin on tullut parantavia täsmälääkkeitä. Kaikki uudet syöpälääkkeet eivät kuitenkaan ole lunastaneet niille asetettuja odotuksia.
Moni markkinoille tuleva uusi syöpälääke on harvinaisten syöpien hoitoon ja kohdennettu pienelle potilasryhmälle. Ongelmana on niiden hinta, joka voi olla todella korkea. Haastateltujen asiantuntijoiden mielestä hinnoittelun avoimuutta pitäisikin lisätä.
Vaikka lääke on saanut Euroopan lääkevirastolta myyntiluvan, se ei tarkoita, että se olisi parempi kuin jo käytössä oleva lääke, sillä Ema tutkii lääkkeen tehoa, turvallisuutta ja laatua. Myyntilupa ei ole kannanotto siihen, tulisiko lääke ottaa käyttöön ja millä hinnalla.
– Syöpälääkkeet saavat Emalta myyntiluvan usein nopeutetussa prosessissa, jossa näyttövaatimukset ovat normaaliprosessia pienemmät, sanoo Ollila.
Vastuu uusien lääkkeen hyödyllisyyden arvioinnista onkin siirtynyt aiempaa enemmän jäsenmaille.
Vaikka osoittautuisi myöhemmin, ettei lääkkeellä saada lisähyötyjä aiempiin lääkkeisiin verrattuna, voi tällaisen lääkkeen poistaminen markkinoilta olla Ollilan mukaan vaikeaa.
– Haastattelussa yksi asiantuntija totesi, että jos yksikin potilas on hyötynyt lääkkeestä, se tahtoo jäädä markkinoille.
Hinnoitteluun läpinäkyvyyttä
Uusien lääkkeiden käyttöönotossa on myös kritisoitu alueellista epätasa-arvoisuutta. Jotkut sairaalat voivat ottaa lääkkeen käyttöön ilman Fimean, Palkon tai yliopistosairaalan arviota. Tällöin muille sairaaloille tulee paineita ottaa lääke myös käyttöön. Myös sairaalan ja avohuollon potilaat ovat eri asemassa, koska sairaalassa voidaan käyttää lääkkeitä, joilla ei vielä ole korvattavuutta avopuolella.
Webinaarissa puhunut Lääkkeiden hintalautakunnan (Hila) johtaja Lauri Pelkonen pitää hintojen läpinäkyvyyden lisäämistä vaikeana toteuttaa käytännössä.
– Uusia syöpälääkkeitä on saatu aiempaa nopeammin markkinoille, mutta samalla hinnoittelun läpinäkyvyys on heikentynyt.
Sote-uudistuksessa lääkekustannukset jäävät hyvinvointialueiden vastuulle. Samalla mietitään, miten avohoidon ja sairaalahoidon lääkehoitoja voidaan yhtenäistää ja miten korvattavuutta kehitetään.
Ulla Ora
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
