Väitöstutkimuksessa selvitettiin uusien PET-tutkimusaineiden soveltuvuutta hauraiden ateroskleroottisten plakkien havainnointiin. Hauraan plakin repeytyminen aiheuttaa äkillisen sydäninfarktin.
Hauraan ateroskleroottisen plakin havaitseminen ennen sen repeytymistä on vaikeaa, eikä siihen tällä hetkellä ole olemassa sopivaa menetelmää. Nykyisin kuitenkin tiedetään, että plakin repeytymisherkkyyteen vaikuttavat esimerkiksi tulehdussolujen aktiivinen kerääntyminen plakkeihin, verisuonten uudistuotanto tai hapenpuutos kasvavan plakin ytimessä.
FM Johanna Silvolan väitöstutkimuksessa plakkien haurauden mittarina käytettiin aktiivisten tulehdussolujen esiintyvyyttä plakeissa. Silvola selvitti neljän tulehdusaktiivisuutta mittaavan PET-tutkimusaineen soveltuvuutta kokeellisissa malleissa. Solujen aineenvaihdunnan aktiivisuutta kuvastava glukoosianalogi 18F-FDG kertyi tulehduksellisiin kohtiin plakeissa ja osoittautui soveliaimmaksi plakkikuvantamiseen. Myös verisuonten uudismuodostukseen liittyvä integriiniin sitoutuva 68Ga-DOTA-RGD kertyi plakkeihin, mutta sen farmakokineettiset ominaisuudet eivät olleet parhaat mahdolliset tutkitussa mallissa.
Makrofageihin kerääntyvä 68Ga ja hapen puutosta kuvaava 18F-EF5 kertyivät hauraisiin plakkeihin, mutta PET-kuvantamista ajatellen verenkierrossa pitkään kiertävä aine saattaa olla este plakkien kuvantamiselle.
Ateroskleroosissa verenkierrossa kiertävät rasvat kerääntyvät pikkuhiljaa verisuonen seinämään aiheuttaen ateroskleroottisen plakin muodostumisen ja verisuonten tulehdusreaktion käynnistymisen. Plakkien muodostuminen alkaa jo lapsuudessa ja kestää läpi elämän. Plakin repeytyminen ja sitä seuraava verisuonta tukkivan hyytymän muodostuminen on yleisin sydän- ja aivoinfarktin syy.
Silvolan väitöstutkimus osoitti, etttä ateroskleroottisten plakkien repeämisherkkyyttä kuvaavia PET-tutkimusaineita voidaan testata kokeellisesti ja valita siten lupaavimmat aineet kliinisiin jatkotutkimuksiin. Valtakunnallisessa PET-keskuksessa Turussa kehitetään menetelmää, jolla voitaisiin tunnistaa hauraat plakit ajoissa, jotta sepelvaltimotaudin riskiryhmään kuuluvat ihmiset pystyttäisiin ohjaamaan hoitoon jo ennen mahdollista sydäninfarktia.
FM Johanna Silvolan väitöskirja tarkastetaan Turun yliopistossa 5.10.2012.
Kuva: Pixmac
