Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, LL Hanna Rouhe selvitti väitöstyössään synnytyspelon taustatekijöitä sekä synnytyspelon ja mielenterveyden ongelmien välisiä yhteyksiä. Lisäksi hän tutki ryhmähoidon vaikuttavuutta synnytystapaan, synnytyksen jälkeiseen hyvinvointiin sekä kustannuksiin. Tutkimuksen päätavoitteena oli luoda toimiva malli synnytystä pelkäävien naisten seulontaan ja hoitoon.
Tutkimukseen osallistui 1 348 Suomessa asuvaa raskaana olevaa naista. Synnytyspelkoa arvioitiin sekä tätä varten suunnitellulla seulontakaavakkeella (W-DEQ) että VAS-mittarilla, jota yleensä käytetään kivun voimakkuuden arvioimisessa (kipujana). VAS-mittaria ei ennen ole käytetty synnytyspelon arvioinnissa. ”Synnytyspelko-VAS” osoittautui hyväksi ja yksinkertaiseksi tavaksi seuloa synnytyspelkoa, sillä mittari tunnisti hyvin vaikeasta synnytyspelosta kärsivät naiset.
Synnytyspelon yhteys mielenterveyden ongelmiin
Rouhe tutki myös rekisteritietojen avulla synnytyspelon ja mielenterveysongelmien välisiä yhteyksiä. Aineistossa oli mukana 2 500 synnytyspelon vuoksi hoidettua naista ja 5 000 ilman pelkodiagnoosia synnyttänyttä naista.
– Psyykkinen sairastavuus oli lähes kaksinkertainen synnytyspelkoisilla. Yleisimpiä häiriöitä olivat ahdistuneisuus ja masennus. Mielenterveyden häiriöt tulisi huomioida myös äitiyshuollossa, Rouhe sanoo.
Ryhmähoidosta apua
Väitöstyöhön sisältyvässä satunnaistetussa tutkimuksessa synnytyspelkoa seulottiin 4 575 ensisynnyttäjältä, ja 371 vaikeasta synnytyspelosta kärsivää odottajaa satunnaistettiin ryhmä- tai perinteiseen hoitoon. Psykologin ohjaama ryhmähoito sisälsi psykoterapeuttisia keskusteluita ja rentoutusharjoituksia. Kuuden hengen ryhmä kokoontui kuusi kertaa raskauden aikana ja kerran synnytyksen jälkeen.
Ryhmähoitoon satunnaistetut synnyttivät useammin normaalisti alateitse kuin perinteisesti hoidetut verrokit (63 % vs. 48 %). Ryhmähoitoon osallistuneet myös kokivat synnytyksen synnytystavasta riippumatta positiivisempana ja vähemmän pelottavana kuin verrokit, ja ryhmähoito edisti äitiyteen sopeutumista ja vähensi synnytyksen jälkeisiä masennusoireita.
– Kustannusanalyysi osoitti, että ryhmähoidosta aiheutuneet kulut säästettiin synnytyskustannuksissa. Jos vaikeasta synnytyspelosta kärsivät ensisynnyttäjät ohjataan ensisijaisesti ryhmähoitoon, äitiyspoliklinikan resursseja voidaan suunnata synnytyspelkoisille uudelleensynnyttäjille, Rouhe toteaa.
Hanna Rouhe väittelee 5. kesäkuuta 2015 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Fear of childbirth".
Lue myös:
Synnytyspelon hoito
Lapsivuodepsykoosi on harvinainen, mutta vakava tila
Lähde:
Helsingin yliopisto
Kuva:
Panthermedia
