Terveyskeskuslääkäreiden vaihtuvuus Espoossa on suurta ja jonot lääkärille ovat pitkiä. Tuore terveyspalvelujohtaja Eetu Salunen yrittää ratkaista ongelmia uudistamalla johtamista ja kehittämällä uusia malleja terveyspalveluiden järjestämiseen.
– Pääkaupunkiseudulla on voimakas työterveyshuolto ja privaattisektori, jotka kilpailevat osin samoista lääkäreistä kuin me, Salunen pohtii.
Salusen mukaan Espoossa on lisäksi ollut johtamisongelmia. Yhdellä esimiehellä on saattanut olla yli 60 suoraa alaista useammassa eri toimipisteessä.
– Hallinnoinniksi se silloin helposti menee johtamisen sijaan.
Salunen suunnitteleekin muutoksia johtamiseen. Hallinnollisia alueita aiotaan jakaa pienemmiksi.
Lisää tutorlääkäreitä
Espoon terveyslautakunta päätti keskiviikkoiltana, että Espoossa aletaan valmistella esitystä terveysasematoiminnan kehittämisestä. Esityksessä pohditaan myös uusia tuotantotapoja.
– Uskon, että tarvitsemme useammanlaisia ratkaisuja. Ongelmat eivät ratkea yhdellä mallilla, Salunen sanoo.
Virkalääkäreiden ongelmia aiotaan ratkoa johtamisen muutosten lisäksi esimerkiksi kiinnittämällä huomiota nuorten lääkäreiden asemaan. Salusen mukaan nuorilla lääkäreillä pitäisi olla erilainen työnkuva kuin konkareilla.
– Tutorlääkäreiden määrää nostetaan, Salunen lupaa.
Espoossa mietitään myös potilaiden segmentointia. Usein terveysasemalla käyvä potilas voisi kenties tulevaisuudessa soittaa eri numeroon, kun satunnainen nilkannyrjäyttäjä.
Salunen haluaa selvittää myös yrittäjämallin käyttöönottoa.
– Tutkimme huolella, kannattaisiko luoda tilaisuuksia lääkäreiden ja hoitajien osuuskunnille ja yrityksille, jotka tuottaisivat Espoolle terveyspalveluita.
Palvelusetelin käytön kohdentamista selvitetään. Salunen pohtii, voisiko palveluseteliä tarjota eläkkeelle jäävien espoolaisten käyttöön niin, että he jatkaisivat tutulla lääkärillä, eivätkä siirtyisi terveysasemille.
– Emme tiedä vielä, onko se juridisesti mahdollista.
Paljon sijaisia
Salusen mukaan Espoon tilanne on kääntynyt parempaa suuntaan keskitalven jälkeen. Jonot ovat tämän vuoden aikana lyhentyneet ja lääkärinviroista on kokonaan hoitamatta alle 5 %.
– Mutta meillä on paljon sijaisia ja vaihtuvuus on suurta. Pitäisi päästä keskittymään rekrytoinnin sijasta potilaiden hyvään hoitoon.
Salunen puntaroi, että lääkäreiltä ei ole ehkä kysytty riittävän hyvin, mitä he haluavat.
– Uskon että ongelma on sama kuin muuallakin eli työn hallinnan puute. Olen avoin kaikille ideoille, joita kentältä tulee, Salunen vakuuttaa.
Vantaalla pohditaan säästöjä
Vantaan terveyspalvelujohtaja Timo Aronkydöllä on tarjota vinkkejä kollegalle. Aronkytö kertoo, että Vantaalla on onnistuttu viime vuosina parantamaan kaupungin mainetta ja luomaan rentoa työskentelyilmapiiriä.
– Emme silti ole onnistuneet parantamaan tilannetta aivan sitä vauhtia kuin olisin toivonut.
Aronkydön mukaan olennaisinta on kehittää hyvää esimiestyötä, avointa työskentelykulttuuria ja riittävää tukea työntekijöille. Hyvien tulosten taustalla on hyvintoimiva opetusterveyskeskus ja aiempaa jäsentyneempi rekrytointi, jota on kehitetty yhteistyössä ylilääkäreiden ja apulaisylilääkäreiden kanssa.
– Viimeksi olimme Tampereen lääkäripäivillä rekrytoimassa uusia työntekijöitä.
Aronkytö uskoo, että tammikuussa työnsä aloittanut Espoon terveyspalvelujohtaja Salunen saa hyviä tuloksia aikaan.
– Salunen on entinen Tikkurilan ylilääkäri ja osaa varmasti käyttää hyväkseen myös Vantaan oppeja.
Vantaalla mietitään tämän vuoden aikana, miten kiristyvään taloustilanteeseen sopeudutaan. Aronkydön mukaan se voi tarkoittaa uusien keinojen keksimistä potilasjonojen hallintaan, sillä jonot eivät saa olla liian pitkiä, mutta lääkärin työtaakka ei saa muodostua hallitsemattomaksi.
– Keinoina voisivat olla esimerkiksi palvelusetelin käytön lisääminen, omahoidon kehittäminen ja internetpalveluiden lisääminen, Aronkytö pohtii.
Valtiovarainministeriö ja Kuntaliitto valitsivat äskettäin Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimialueen Suomen julkisen sektorin parhaaksi käytännöksi vuonna 2013. Toimialue esitellään EU-jäsenvaltioiden julkisen sektorin laatukonferenssissa ensi syksynä Suomen esimerkkinä.
– Johtamiskone on nyt kunnossa. Se on toki vain yksi työkalu toimivissa sosiaali- ja terveyspalveluissa, Aronkytö toteaa.
Hertta Vierula
toimittaja
Kuva: Vesa-Matti Väärä
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
