Tutkimusryhmä Bostonissa koki uudelleenlöytämisen ilon etsiessään spesifistä borrelia-antibioottia maaperän aktinomykeettien erittämistä yhdisteistä. Spirokeettoihin tehoavista aineista löytyi yksi, joka tehosi hyvin borreliaan (nykyiseltä nimeltään tosin Borreliella). Sen rakennetta selvitettäessä paljastui yllättäen, että yhdiste olikin jo vuonna 1953 keksitty hygromysiini A.
Aikanaan hygromysiini A:ta käytettiin spirokeetan aiheuttaman sikojen dysenterian hoitoon, mutta se tehoaa hyvin myös Treponema pallidumiin eli kupan aiheuttajaan. Se on bakterisidinen, mutta ei tapa suolen bakteereita. Borrelioissa on nimittäin muista bakteereista puuttuva transportteri, joka vie tappavan antibiootin solun sisään.
Hygromysiini A ei ole sytotoksinen ihmissolulinjoille. Hiiret sietävät sitä hyvin. Niissä se paransi sekä suoneen että suun kautta annettuna viiden päivän hoitona borrelioosin yhtä hyvin kuin keftriaksoni, mutta ei muuttanut suolen mikrobistoa keftriaksonin tavoin.
Kiinnostava lisäjuonne tutkimuksessa oli yritys vähentää borrelioita ympäristössä. Hygromysiini A lisättynä hiiren syötteihin vähensi tehokkaasti borrelioita hiirissä. Pikkujyrsijäthän ovat bakteerin väli-isäntiä, joten syöteillä voitaisiin vähentää myös borrelioita kantavia punkkeja.
Nykyiset borrelioosin hoidossa käytetyt lääkkeet ovat laajakirjoisia ja häiritsevät mikrobitasapainoa, joten terävämmälle aseelle on tilaus. Nyt näkyvissä on borreliaspesifinen antibiootti, joka säästää mikrobistoa eikä ole toksinen ja jota kohtaan resistenssi kehittynee hitaasti vaikutusmekanismin takia. Voipa se olla myös hyvä kuppalääke, jos nykylääkkeille tulee resistenssiongelmia.
Leimer N, Wu X, Imai Y ym. A selective antibiotic for Lyme disease. Cell, verkossa 14.10.2021. doi: 10.1016/j.cell.2021.09.011
Heikki Arvilommi
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 48/2021.
