Tutkijat ovat löytäneet uuden ihmisten suolessa toimivan viruksen. He törmäsivät virukseen tutkimalla kansainvälisiin tietokantoihin tallennettuja DNA-jaksoja. Tutkijat huomasivat, että virusta on suolistossa hyvinkin paljon ja se vaikuttaa suolistobakteerien toimintaan. Kyseessä on siis bakteriofagiksi kutsuttu virustyyppi. Viruksen nimeksi annettiin CRAssphage.
Bakteriofagin tehtävänä on kontrolloida tartuttamaansa bakteeria. Toiset helpottavat bakteerin elämää ja toiset heikentävät sitä. Bakteriofagit ovat tärkeitä, sillä ne kontrolloivat bakteeripopulaation kasvua. CrAssphage näyttäisi tarttuvan suolistobakteereistamme yleisimpiin.
Seuraavaksi tutkijat haluavat selvittää, miten virus toimii tarkalleen bakteerissa. He uskovat, että tutkimuksen myötä viruksesta saattaa olla jonain päivänä hyötyä kroonisten tautien, kuten ylipainon ja diabeteksen, ehkäisyssä.
Tutkimusta johti San Diegon yliopisto ja se julkaistiin Nature Communications lehdessä.
Viruksilla bakteereja vastaan
Turun yliopiston bakteeriopin professori Pentti Huovinen uskoo, että jonain päivänä bakteriofageilla voisi tappaa suolesta haitalliset bakteerit. Hän kuitenkin muistuttaa, että maailmassa on useita kertoja enemmän bakteriofageja kuin bakteereja. Esimerkiksi valtameren bakteerimassasta kuolee joka päivä kolmasosa bakteriofagien takia.
– Kiinnostus bakteriofageista johtuu varmaan osittain siitä, että tutkijat toivovat löytävänsä antibiootin korvaajan. Siihen on vielä aikaa. Tarvitsemme ainakin tuhat tämän kaltaista tutkimusta lisää, ennen kuin ymmärrämme täysin bakteriofagien säätelyä, hän sanoo.
Huovisen mukaan bakteriofagien tehtävä on hyvin merkittävä, sillä se tasapainottaa bakteerien välisiä voimasuhteita.
– Tällä hetkellä tavallinen ihminen voi säädellä suolistonsa bakteereja sen mukaan, mitä hän syö. Esimerkiksi lihansyöjillä ja kasvissyöjillä on erilaisia bakteereja suolistossaan, hän sanoo.
Harva kuitenkaan tekee ruokapäätöksiään suolistonsa bakteereja ajatellen. Esimerkiksi laihduttaminen ei ole välttämättä paras valinta suoliston kannalta, sillä silloin suolistoon saattaa jäädä huonoja bakteereja hyvien sijaan.
– Ihmisten suoliston bakteerien säätelystä ei ole olemassa kunnon tietoa. Uskon silti, että jonain päivänä voi olla mahdollista, että lääkäri tutkii potilaan suolesta otetun näytteen ja toteaa, millaisia huonoja bakteereita se sisältää. Sen jälkeen huonot bakteerit voisi hävittää suolesta bakteriofagien avulla, hän sanoo.
Lähteet:
Nature Communications
Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja
Kuva:
Panthermedia
