Amyotrofisessa lateraaliskleroosissa eli ALS-taudissa liikehermojen tuhoutuminen johtaa tahdonalaisen lihaksiston surkastumiseen ja kuolemaan. Suomessa siihen sairastuu vajaat 200 ihmistä vuodessa. Osalla voidaan osoittaa geenivirhe.
Euroopassa ainoa ALS:n hoitoon hyväksytty lääke on rilutsoli. Sen teho on vaatimaton: elinaika pitenee keskimäärin kolme kuukautta. Toistaiseksi ei tiedetä, miten voisi tunnistaa potilaat, jotka hyötyvät rilutsolista.
Yhdysvalloissa FDA hyväksyi toukokuussa 2017 ALS:n hoitoon edaravonin (Radicava). Se on pyratsoloneihin kuuluva yhdiste, jonka neuroprotektiivisen vaikutuksen ajatellaan välittyvän ns. vapaiden radikaalien poistomekanismien kautta. Lääke on hyväksytty myös Etelä-Koreassa ja Japanissa vuodesta 2015. Myyntilupaa on haettu Kanadassa.
Edaravonia annetaan 60 mg laskimoon kahden viikon jaksoissa. Tietoa siitä, kuinka pitkään lääkitystä on mielekästä jatkaa, ei ole. Internetin tietojen perusteella hoitojakson hinta on yli 1 500 euroa. Teoriassa Suomessakin potilas saattaa hankkia lääkettä ja pyytää terveydenhuoltoa järjestämään sen annon.
Näyttö edaravonin tehosta perustuu tutkimukseen, joka jättää useita kysymyksiä avoimiksi. Siinä satunnaistettiin 137 potilasta (edaravoni 69 vs. lume 68) ja tutkimuksen kesto oli 6 kuukautta. Kun vastetta mitattiin vaikeusastetta ja etenemistä mittaavalla ALSFRS-R-asteikoilla, vasta post hoc -analyyseissä voitiin osoittaa hoidosta hyötyvä alaryhmä. Ryhmän kriteerit olivat varma tai todennäköinen ALS, lievä taudinkuva, normaali hengitystoiminta ja korkeintaan kahden vuoden kesto ensioireista laskettuna. Erään arvion mukaan ALS-potilaista vain 7 % kuuluu tähän ryhmään.
Toistaiseksi ei ole tietoa siitä, mikä on edaravonista saatava hyöty pitemmälle edenneessä taudissa. Myöskään elinajan pitenemisestä ei ole näyttöä. Pitempään kestävän hoidon muista vaikutuksista ei ole tietoa. Raportoidut sivuvaikutukset ovat olleet lieviä.
Lääkkeen farmakokinetiikassa ei näytä olevan eroja rodun, iän, sukupuolen tai painon suhteen. Väestöjen välillä on kuitenkin eroja: eurooppalaisperäisessä väestössä merkittävän osa ALS-tapauksista selittää mutaatio C9orf72, mutta aasialaisilla se on harvinaisempi.
Eurooppalainen ALS:n tutkimukseen osallistuvien yksiköiden verkosto (European Network for The Cure of ALS, ENCALS) julkaisi vuonna 2017 konsensuslausuman, jossa on allekirjoittajia 17 maasta, myös Suomesta. Sen mukaan ennen edaravonin käyttöönottoa Euroopassa pitäisi tehdä vähintään 12 kuukauden mittainen seurantatutkimus, jossa eloonjääminen on yksi tulostapahtuma. Alkuperäisvalmistaja Mitsubishi Tanabe Pharma ei toistaiseksi ole anonut myyntilupaa Euroopassa.
ALS:n lääkehoidon historia on sarja alkuinnostusta seuranneita pettymyksiä. Useita valmisteita on edennyt laajaan käyttöön mutta osoittautunut sitten tehottomiksi; esimerkkejä ovat topiramaatti, minosykliini ja dekspramipeksoli. Voikin pohtia, olisikohan rilutsoliakaan hyväksytty ALS-lääkkeeksi, jos hyötyä arvioitaessa pitäydyttäisiin pelkästään tehon asteessa ja sivuutettaisiin taudin vakavuus ja se, ettei muutakaan ole tarjolla.
Edaravoni on 30 vuoteen toinen lääke, joka on virallisesti hyväksytty ALS:n hoitoon. Sen kustannusvaikuttavuuteen en ota kantaa. Kun pohditaan raportoidun tehon löytymistä pienestä alaryhmästä, voidaan esimerkiksi nostaa jo tehottomaksi arvioidusta litiumista tuoreessa meta-analyysissä saatu näyttö, jossa elonjäämisen raportoitiin parantuneen niillä, jotka olivat UNC13A-mutaation kantajia, kun taas C9orf72-mutaation kantajat eivät hyötyneet. Pohdinnassa on muistettava tautien alaryhmien tunnistamisen tärkeys.
Hannu Laaksovirta
LL, neurologian erikoislääkäri
HYKS, neurologian klinikka
Kuva: Panthermedia
Kirjoitus on julkaistu Lääkärilehdessä 22/2018.
