Legionellabakteereihin aletaan kiinnittää erityistä huomiota kuntien terveysvalvonnassa. Tämä perustuu ensi vuoden alussa EU:n uuden juomavesidirektiivin seurauksena voimaan tulevaan talousvesiasetukseen.
– Tähän asti on lakisääteisesti valvottu vain legionellatartuntoja. Jatkossa legionellabakteerin esiintymistä aletaan valvoa myös riskiperusteisesti rakennusten vesijärjestelmissä. Ongelmaa lähestytään tavallaan kahdesta eri suunnasta, kuvailee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Marjo Niittynen Valviran tiedotteessa .
Käytännössä tämä tarkoittaa, että etukäteen määritellyissä, niin sanotuissa ensisijaisissa tiloissa täytyy jatkossa tehdä vesijärjestelmien riskinarviointia. Tällaisia tiloja ovat esimerkiksi sairaalat, uimahallit ja hotellit.
Riskinarvioinnissa rakennuksen vesijärjestelmää koskevien tietojen perusteella arvioidaan, onko riski legionellan esiintymiseen kasvanut. Jos terveystarkastaja toteaa riskin olevan tavallista suurempi, rakennuksen omistaja voidaan velvoittaa toimenpiteisiin kuten kylmän veden ja lämpimän käyttöveden lämpötilojen tarkkailuun ja legionellatilanteen seuraamiseen näytteiden avulla.
Kyllin kuumaa ja kylmää vettä
Usein legionallatartunnan saa omasta kodista.
– Kotona tulee pitää huolta kylmän talousveden ja lämpimän käyttöveden oikeista lämpötiloista, vesipisteiden säännöllisestä käytöstä ja vesikalusteiden kunnosta. Ne ovat avaintoimenpiteitä, Niittynen neuvoo.
Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vedenkäytön katkosten jälkeen ensimmäiset vesilitrat tulee valuttaa suoraan viemäriin. Erityisen tärkeää on huolehtia, että lämmin käyttövesi on yli 55-asteista ja kylmä alle 20-asteista.
Jos legionella pääsee lisääntymään esimerkiksi putkistoissa tai vesisäiliössä, sitä voi kulkeutua vesiaerosolien mukana ilmaan. Kun ihminen hengittää tätä ilmaa, hän voi sairastua legionelloosiin. Taudinkuva voi vaihdella oireettomasta vaikeaa keuhkokuumeeseen.
Vain harvoin porealtaissa
Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Keski-Uudellamaalla selvitettiin legionellabakteerien esiintymistä pore- ja lämminvesialtaissa, kertoo Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut tiedotteessaan .
Legionellabakteereja löydettiin yhdestä näytteestä, Vantaalta lämminvesialtaasta. Uusintanäytteessä niitä ei enää todettu. Näytteenotto tehtiin helmi-toukokuussa 2022. Näytteitä otettiin 32 kappaletta 23 kohteesta.
Legionellan arvellaan olevan Suomessa alidiagnosoitu. Todennäköisesti tilastoissa näkyvät vain vakavat sairastumiset. Sen takia sitä on syytä tutkia porealtaista ja vastaavista tulevaisuudessakin.
Legionellaa voidaan torjua vesijärjestelmissä käyttämällä, huoltamalla ja puhdistamalla järjestelmiä säännöllisesti. Veden seisominen putkistoissa tulisi olla mahdollisimman vähäistä. Käyttämättömät vesijärjestelmien osat tulisi poistaa käytöstä.
Uima-allasveden riittävä klooripitoisuus hillitsee legionellojen kasvua.
Anne Seppänen
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
