Työikäisten potilaiden määrä lisääntyy muistipoliklinikoilla, mutta vain pienellä osalla oireen syyksi paljastuu etenevä muistisairaus, selvittää Lääkärilehdessä julkaistu OYS:n neurologian muistipoliklinikalla tehty tutkimus. Kahdessa kolmasosassa muistipulmien taustalla on työuupumus, masennus, uniongelma tai näiden yhdistelmä.
Selvät käytännöt uupuneen ja masentuneen muistipotilaan hoitoon ja seurantaan puuttuvat. KYS:n neurologian professorin Anne Remeksen mukaan hoitoketju kaipaisi kipeästi huoltoa.
– Lisääntynyt potilasvirta aiheuttaa nykyisillä resursseilla jonoja ja viivästyttää tutkimuksia.
Asianmukaiset muistitutkimukset tulee tehdä, mutta muistipoliklinikka ei ole oikea paikka näiden potilaiden jatkoseurantaan, hän toteaa.
Remeksen mukaan uupuneiden ja masentuneiden työkyky on uhattuna, mutta kyseessä ei ole varsinainen muistisairaus. Neurologin mahdollisuudet auttaa heitä ovat rajalliset, mutta moni jää kuitenkin muistipoliklinikan seurantaan.
Tieto kulkee huonosti
Muistiklinikoiden yleinen potilasmäärän kasvu johtuu muun muassa väestön ikääntymisestä ja muistisairauksien parantuneesta tunnistamisesta. Remeksen mukaan taustalla on myös työelämän muutos, joka on tulevaisuuden kannalta huolestuttava.
– Työelämä on nykyisin haastavaa. Meillä on myös henkilöitä, joilla muisti ja tiedonkäsittely eivät riitä muuttuviin työelämän haasteisiin ja kasvavaan työmäärään, vaikka kyse ei olekaan sairaudesta. Pitäisi olla myös töitä, joissa tiedonkäsittelyn merkitys ei ole se ratkaisevin tekijä työssä selviytymiselle.
Suurin osa työikäisistä potilaista tulee muistipoliklinikalle työterveyshuollon tai terveyskeskuksen lähetteellä. Remeksen mielestä uupuneiden muistipotilaiden tutkimisessa ja hoitamisessa tarvitaan parempaa yhteistyötä ja parempia työkaluja. Hän korostaa myös tiedonkulun merkitystä terveydenhuollon eri yksiköiden välillä.
– Yllättävää oli, että depressiivisiä potilaita oli niin paljon ja lähetteessä ei ollut tästä mitään mainintaa. Myös monista tutkimustuloksista pitäisi lähetteessä raportoida paremmin, hän toteaa.
Remeksen mukaan työterveyshuolto olisi usein paras taho vastaamaan uupuneiden työikäisten hoidosta.
OYS:stä KYS:iin tänä vuonna siirtynyt Remes arvioi, että saadut tutkimustulokset ovat laajemmassa mittakaavassa suuntaa-antavia.
Miia Soininen
toimittaja
Kuva: Panthermedia
Uutinen Lääkärilehdestä 37/2012
