Automaattisella rytmihäiriöanalyysilla varustetut kuluttajalaitteet voisivat tehostaa eteisvärinän seulontaa, totesi LL Elmeri Santala väitöstutkimuksessaan.
Santala arvioi väitöksessään terveydenhuollon ammattilaisten tekemän diagnoosin sekä automaattisen rytmihäiriöanalyysin toteutettavuutta, luotettavuutta ja tarkkuutta eteisvärinän tunnistamisessa uusilla mittaustekniikoilla.
Uudet mittaustekniikat, kaulakoru-EKG, mHealth-laastarilaite ja sykevyö tuottivat laadukkaita EKG- ja sykevälivaihtelutallenteita, ja eteisvärinä voitiin niiden avulla tunnistaa korkealla herkkyydellä ja tarkkuudella. Nämä uudet kannettavat mittaustekniikat automaattisella rytmihäiriöanalyysilla voivat tarjota uusia, lupaavia menetelmiä eteisvärinän seulontaan.
Uusia menetelmiä verrattiin Holter-tuloksiin
Tutkimuspotilaat rekrytoitiin Kuopion yliopistollisen sairaalan päivystysalueelta. Ensimmäisessä osatutkimuksessa rekisteröitiin 30 sekunnin mittainen elektrokardiogrammi (EKG) yksikanavaisella kaulakorukoteloidulla EKG-laitteella. Kaksi kardiologia sekä tekoälyllä varustettu rytmihäiriöidentunnistusalgoritmi analysoivat kaulakoru-EKG-tallenteet 145 potilaalta, joista 66:lla oli eteisvärinä ja 79:llä normaali eli sinusrytmi.
Toisessa ja kolmannessa osatutkimuksessa tehtiin 24 tunnin rekisteröinti yksikanavaisella EKG-pohjaista sykevälivaihtelutallennetta (HRV) tuottavalla mHealth-liimalaastarilaitteella ja yksikanavaisella EKG- tallennetta tuottavalla sykevyölaitteella. Rytmihäiriöidentunnistusalgoritmia käytettiin automaattiseen eteisvärinän tunnistamiseen sykevälivaihtelutallenteista 178 potilaalta, joista 79:llä oli eteisvärinä ja 99:llä sinusrytmi, sekä EKG-tallenteista 159 potilaalta, joista 73:lla oli eteisvärinä ja 86:lla sinusrytmi. Lisäksi kolmannessa osatutkimuksessa neljä tutkijaa analysoi visuaalisesti sykevyö-EKG-tallenteet. Korkean riskin ryhmään kuuluville yli 65-vuotiaille tutkimuspotilaille tehtiin käyttökokemustutkimus, jossa samanaikaisesti käytetty Holter-laite toimi verrokkilaitteena.
Kaikissa kolmessa osatutkimuksessa tutkimusmittausten kanssa samanaikaisesti Holter-laitteella rekisteröity kolmekanavainen EKG toimi lopullisen rytmidiagnostiikan ”kultaisena standardina”, johon muita menetelmiä verrattiin.
Eteisvärinä on yleisin rytmihäiriö, johon liittyy merkittävää sairastuvuutta ja kuolleisuutta. Sen havaitseminen ja diagnosointi on kuitenkin edelleen suuri haaste potilastyössä sen oireettoman ja kohtauksittaisen luonteen vuoksi. Uudet kuluttajakäyttöiset mittauslaitteet, joiden toiminta perustuu automaattisiin rytmihäiriöiden havaitsemisalgoritmeihin, voisivat tarjota käytännöllisen ja kustannustehokkaan ratkaisun eteisvärinän seulontaan.
LL Elmeri Santalan väitöskirja Novel ECG-based technologies in the detection of atrial fibrillation tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa 27.5.2022.
Anne Seppänen
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
