Lasten kasvukäyrät uudistettiin vuonna 2011. Valtaosassa kunnista niitä ei vielä ole otettu käyttöön. Käyttöönoton hitaus johtuu tietojärjestelmistä.
Kasvukäyriä varten ei ole tähän asti ollut erillistä sovellusta, vaan potilastietojärjestelmien tuottajien on pitänyt lisätä ominaisuus omiin järjestelmiinsä. Se on monissa tapauksissa ollut hidasta. Lisäksi kuntien on pitänyt löytää rahat uusiin hankintoihin.
– Yhdellä suurella tietojärjestelmän tuottajalla oli tarjolla vain perusominaisuuksia laajempi paketti. Se oli niin kallis, ettei kunnilla ollut siihen varaa, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijalääkäri Jarmo Salo.
Hän kertoo, että etukäteen osattiin odottaa, ettei uusiin kasvukäyriin siirtyminen käy käden käänteessä. Näin pitkä siirtymäaika on kuitenkin yllättänyt.
– Ihanteellista tietenkin olisi jos kunnissa ja sairaaloissa siirryttäisiin uusiin kasvukäyriin yhtä aikaa.
Alkuvuodesta uudet kasvukäyrät ja -seulat olivat käytössä noin 500 000:n väestöpohjalla. Sen jälkeen käyttö on jo hieman laajentunut.
Vanhojen kasvukäyrien ja -seulojen käytössä on haittansa. Niiden perusteella osa lapsista ei jää alipituusseulaan, mikä voi hidastaa joidenkin sairauksien diagnosointia. Toisaalta alipainoseulaan jää 20-kertainen määrä imeväisikäisiä verrattuna siihen mitä pitäisi, sillä nykyvauvat ovat aiempaa pitempiä.
– Siitä seuraa turhia kontrolleja ja tutkimuksia ja vanhemmille murhetta ja mielipahaa.
Salon mukaan kunnissa kuitenkin ymmärretään, että uudet käyrät on tärkeää saada käyttöön. Potilastietojärjestelmien lisäominaisuudet alkavat olla valmiita ja erillissovelluskin on tulossa markkinoille.
– Uudet käyrät saadaan kyllä käyttöön, vähitellen.
Uusiin kasvukäyriin siirtymisen hitaudesta kertoi ensimmäisenä Savon Sanomat.
Hertta Vierula
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
