CT-kuvauksella pystyttiin ultraäänitutkimusta paremmin osoittamaan muun muassa sydäninfarktiarpia, vasemman kammion aneurysmia tai aortasta lähtöisin olevia embolioita. Toisaalta CT-kuvaus oli heikompi havaitsemaan pieniä vasemman eteisen trombeja ja piilevää eteisväliseinän aukkoa eikä se soveltunut vasemman kammion ejektiofraktion mittaamiseen. Nämä havainnot teki LL Juha Onatsu väitöstutkimuksessaan.
Potilailla, joilla oli suurten suonten valtimokovettuman aiheuttama aivoinfarkti, tulehdusmerkkiaine suPARin pitoisuudet plasmassa havaittiin korkeammiksi kuin potilailla, joilla oli pienten suonten taudin aiheuttama infarkti.
Lisäksi kohonnut plasman suPAR-pitoisuus ennusti kuolleisuutta viiden vuoden seurantajakson aikana. Neurofilamenttiproteiinin ja Tau-proteiinin pitoisuudet seerumissa olivat korkeammat aivoinfarktipotilailla kuin ohimenevän TIA-kohtauksen saaneilla, ja niiden seerumitasot korreloivat aivoinfarktin aiheuttaman hapenpuutteen laajuuteen. Tau-proteiinin korkeampi pitoisuus seerumissa korreloi myös heikompaan toiminnalliseen toipumiseen kolmen kuukauden kuluttua.
Onatsun mukaan tutkitut biomarkkerit tarjoavat kaiken kaikkiaan lupaavia lähtökohtia uusien diagnostisten ja ennusteellisten menetelmien kehittämiseksi aivoinfarktipotilaiden hoidossa. Mahdollisesti tulevaisuudessa biomarkkeripaneelit voivat auttaa aivoverenkiertohäiriöiden ja niitä muistuttavien tilojen erottamisessa toisistaan ja vähentämään aivokuvantamisen tarvetta.
Tutkimus oli osa EmbodeteCT-projektia, ja väitöskirjan eri osatöissä oli 102–140 osallistujaa. Tutkittavien keski-ikä oli 60 vuotta.
LL Juha Onatsun väitöskirja Inflammatory, Neuroaxonal and Imaging Biomarkers in Acute Ischemic Stroke tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa 1. lokakuuta.
Ulla Toikkanen
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
