Euroopan komissio on myöntänyt myyntiluvan uudelle antibiootille, josta odotetaan apua moniresistenttien bakteerien aiheuttamien infektioiden hoitoon.
Lääke yhdistää kaksi antibioottia: entuudestaan käytössä olevan keftatsidiimin ja uuden avibaktaamin. Avibaktaami on niin sanottu inhibiittoriantibiootti, joka estää muun muassa karbapenemaasien toiminnan, jolloin resistenssiä ei synny. Karbapenemaasi on entsyymi, joka hajottaa karbapeeneemiryhmään kuuluvia antibiootteja.
– Avibaktaamin ja keftatsidiimin yhdistelmästä saadaan uusi tehokas kombinaatio gramnegatiivisten resistenttien bakteerien aiheuttamien infektioiden hoitoon, kertoo johtava asiantuntija Jari Jalava THL:n bakteeri-infektiot -yksiköstä.
Gramnegatiivisten sauvabakteerien resistenssi mikrobilääkkeitä kohtaan on lisääntynyt 2000-luvulla huolestuttavasti.
– Maailmassa on jo sellaisia bakteerikantoja, jotka ovat resistenttejä kaikille käytössä oleville lääkkeille. Uudet lääkkeet ovat siis tervetulleita, Jalava sanoo.
Avibaktaamin ja keftatsidiimin yhdistelmä on alustavasti ohjattu komplisoitujen tapausten hoitoon.
Miljardi dollaria ja kymmenen vuotta
Euroopassa tilanne resistenttien bakteerikantojen suhteen on erityisen huono Kreikassa ja Italiassa. Aasian maiden todellisesta tilanteesta ei oikeastaan edes tiedetä. Suomeen todella resistenttejä bakteereja tulee matkailijoiden mukana pari tapausta kuukaudessa.
Avibaktaami on hyvä esimerkki siitä, kuinka kauan kestää saada uusi antibiootti markkinoille.
– Nyrkkisääntö on, että uuden antibiootin kehittäminen maksaa miljardi dollaria ja kestää kymmenen vuotta. 2000-luvun alkupuolella herättiin siihen, että meiltä alkavat antibiootit loppumaan. Nyt uusia lääkkeitä alkaa tulla markkinoille.
– Muitakin avibaktaami-yhdistelmiä on todennäköisesti tulossa, Jalava ennakoi.
Syynä lääkkeille resistenttien bakteerien kehittymiseen on antibioottien väärä käyttö. Erityisen huolestuttavaa on antibioottien käyttö tuotantoeläinten kasvunedistäjänä. Kun antibiootteja käytetään suuria määriä, resistenttejä bakteerikantoja kehittyy eläimissä.
– Suomi on tässä yksi mallioppilaista, mutta monissa muissa maissa ei välitetä siitä, mitä eläimille syötetään.
Kirjoittaja:
Anne Seppänen
toimittaja
Kuva: Pixmac
