Suomalaiset huippu-urheilijat käyttävät aiempaa enemmän astmalääkkeitä. Lisäravinteiden käyttö on sen sijaan vähentynyt. Sen takia joidenkin välttämättömien vitamiinien, kuten D-vitamiinin ja hivenaineiden saanti saattaa olla riittämätöntä, todetaan LL Anni Aavikon väitöstutkimuksessa.
Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten olympiaurheilijoiden ja paralympiaurheilijoiden lääkkeiden ja lisäravinteiden käyttöä.
Astmalääkityksen, etenkin hengitettävän kortisonin ja pitkävaikutteista beta2-agonistia sisältävien yhdistelmävalmisteiden käyttö oli lisääntynyt. Aiempien tutkimusten perusteella urheilijoiden tiedetään käyttävän astmalääkkeitä normaaliväestöä enemmän. Suunta on tutkimuksen perusteella vahvistunut.
Tutkimuksen perusteella suomalaiset huippu-urheilijat saavat vain vähän ravitsemusneuvontaa, vaikka jopa 80 prosenttia urheilijoista käyttää lisäravinteita. Lisäravinteiden käyttöön liittyy riskejä, sillä ne saattavat sisältää huippu-urheilussa dopingaineiksi luokiteltavia ainesosia.
Tutkimus vahvisti oletuksen, jonka mukaan paralympiaurheilijat käyttävät enemmän säännöllistä lääkitystä kuin olympiaurheilijat. Yllättävää oli sen sijaan se, että tiettyjen lääkeryhmien, kuten tulehduskipu- ja astmalääkkeiden pitkäaikaiskäyttö oli vammaisurheilijoilla muita huippu-urheilijoita vähäisempää.
Tutkimuksessa tutkittiin kyselylomakkeilla kahtena poikkileikkaustutkimuksena suomalaisia olympiaurheilijoita vuonna 2002 (n=446) ja vuonna 2009 (n=372) sekä paralympiaurheilijoita vuonna 2006 (n=92).
LL Anni Aavikon väitöskirja The use of dietary supplements and medication among Finnish elite athletes tarkastetaan Turun yliopistossa 15. joulukuuta.
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
