Helsingin yliopiston tutkimuksessa havaittiin, millaisten geenipolkujen kautta univaje vaikuttaa immuunijärjestelmän toimintaan ja tulehdusreaktion syntymiseen. Tutkijat tunnistivat geenit, joiden toimintaa univaje muuttaa eniten ja selvittivät, osallistuvatko nämä geenit immuunijärjestelmän säätelyyn. Tutkimus on julkaistu PLoS ONE -lehdessä.
Tutkija Vilma Aho Helsingin yliopistosta kertoo, että monien immuunijärjestelmän toimintaan liittyvien geenien ja geenipolkujen ilmentyminen lisääntyi univajeen aikana. Elimistön puolustusreaktioihin ja myös allergisiin reaktioihin ja astmaan osallistuvat vasta-aineita tuottavat B-solut aktivoituivat. Tämä voi selittää aikaisempia havaintoja astmaattisten oireiden lisääntymisestä univajetilassa.
Univajeessa lisääntyi myös geenien luenta eräiden tulehdusta edistävien välittäjäaineiden, interleukiinien, ja niitä aktivoivien reseptorien, kuten Toll-like-reseptorien, osalta. Tämä näkyi geenitasolla muun muassa TLR4-geenin tavallista korkeampana ilmentymisenä univajeen jälkeen. Myös verestä mitattu tulehdusarvo CRP oli koholla.
Terveiden nuorten miesten uni rajoitettiin neljään tuntiin yössä viiden päivän ajan Työterveyslaitoksen unilaboratoriossa tehdyssä tutkimuksessa. Ennen univajetta ja sen jälkeen osallistujilta otettiin verinäytteet: verestä eristettiin valkosolut, joista selvitettiin kaikkien geenien ilmentyminen näytteen ottohetkellä käyttämällä mikrosirutekniikkaa. Tuloksia verrattiin vastaavanikäisiin terveisiin miehiin, jotka olivat koko viikon ajan nukkuneet kahdeksan tuntia yössä.
Tutkimusprofessori, LT Timo Partonen THL:stä toteaa, että Helsingin yliopiston tutkimus vahvistaa aikaisempien tutkimusten tuloksia ja teroittaa viestiä siitä, että vähäisellä nukkumisella voi olla haitallisia seurauksia.
– Aikuisten unen tarve vaihtelee: jotkut pärjäävät 6 tunnin unella, toisten pitää nukkua 9 tuntia voidakseen hyvin. Riittävät yöunet ovat tärkeitä myös nuorille ja lapsille; heillä unen tarve on vielä suurempi kuin aikuisilla.
Partosen mielestä lääkärin pitäisi kysellä potilaidensa nukkumistottumuksista ja motivoida potilasta nukkumaan paremmin.
– Jos lääkäri havaitsee, että potilas nukkuu liian vähän unentarpeeseensa nähden, silloin olisi keksittävä keinot, joiden avulla potilas saisi nukuttua riittävästi. Jos nukkuu heikosti pitkään, sydän ja verisuonet rasittuvat, verenpaine kohoaa, glukoosinsieto heikkenee ja paino nousee helposti, Partonen sanoo.
Ulla Toikkanen
toimittaja
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
