Tiedot käyvät ilmi tuoreesta tutkimuksesta, jossa 2 700 obstruktiivista uniapneaa ja sydän- ja verisuonitauteja sairastavaa potilasta satunnaistettiin joko saamaan tavallista hoitoa ja CPAP-ylipainehengityshoitoa tai pelkkää tavanomaista hoitoa. Potilaat olivat 45–75-vuotiaita.
CPAP-hoidossa potilas pitää öisin naamaria, johon ohjataan kevyesti paineistettua ilmaa. Tämä pitää ahtautuvat ylähengitystiet auki ja estää uniapneaan kuuluvat hengityskatkokset.
Potilaita seurattiin vajaan neljän vuoden ajan, mutta vaikka CPAP-hoitoa saaneiden uniapneaoireet vähenivät ja heidän olonsa parani, hoidolla ei ollut vaikutusta sydänoireisiin. Sydäninfarktit, aivoverenkiertohäiriöt, sydämen vajaatoiminta, rasitusrintakipu sekä sydänperäiset kuolemat olivat yhtä yleisiä kummassakin ryhmässä riippumatta heidän saamastaan hoidosta.
Tulokset vahvistavat CPAP-hoidon auttavan uniapneapotilaita, mutta sydänoireiden ja sairastumisten ehkäisyssä heidän kannattaisi luottaa perinteisempiin keinoihin kuten lääkityksiin ja elämäntapamuutoksiin. Havainnot olisi silti hyvä varmistaa pitemmissä tutkimuksissa, sillä on esimerkiksi mahdollista, että sydänoireiden vähentyminen näkyy vasta myöhemmin.
Uniapneaa sairastaa noin neljä prosenttia suomalaisista miehistä ja kaksi prosenttia naisista.
Uutispalvelu Duodecim
Lähde: CPAP for Prevention of Cardiovascular Events in Obstructive Sleep Apnea. New England Journal of Medicine 2016;DOI:10.1056/NEJMoa1606599
Copyright Duodecim 2016. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.
Kuva: Panthermedia
