Hoitamaton uniapnea väsyttää ja lihottaa, mutta sen hoidon vaikutuksista fyysiseen aktiivisuuteen on varsin vähän tietoa. Amerikkalaistutkijat selvittivät pienestä aineistosta CPAP-hoidon vaikutusta.
Potilaat (n = 62) olivat keskimäärin 53-vuotiaita, 42 % oli naisia, ja uniapnea oli vähintään keskivaikea. Hoitomyöntyvyys oli 73 % eli tavanomainen. Tutkimus kesti noin 7 kuukautta. Unen laatua arvioitiin kyselylomakkeiden avulla ja fyysinen aktiivisuus mitattiin askelmittarilla lähtötilanteessa sekä 3 ja 7 kuukauden kuluttua CPAP-hoidon aloittamisesta.
Huono unenlaatu oli yhteydessä vähäiseen fyysiseen aktiivisuuteen. Kun CPAP-hoidon aloittamisesta oli kulunut 3 kuukautta, unen laatu oli parantunut 2,6 pisteen verran ja askelia tullut lisää 840 päivää kohti. 7 kuukauden kohdalla unen laatu oli parantunut lisää eli 3,5 pykälää ja päivittäiset askeleet lisääntyneet 1 400:lla alkumittaukseen nähden. Monimuuttuja-analyysissä potilaat, joiden vyötärön ympärysmitta oli suurin, lisäsivät fyysistä aktiivisuutta eniten.
CPAP-hoito on tehokas hoito päiväväsymykseen, ja sen poistuttua potilaan elämäntavat voivat joskus korjaantua. Pirteämmät potilaat jaksavat paremmin keskittyä ajattelemaan, mitä syövät, ja myös liikkua enemmän, joten parhaassa tapauksessa paino alkaa laskea. Pitäisiköhän kaikille CPAP-hoitoa saaville suositella askelmittareita?
Lähde: Jean RE, Duttuluri M, Gibson CD ym. Improvement in physical activity in persons with obstructive sleep apnea treated with continuous positive airway pressure. J Phys Act Health, verkossa ensin 20.12.2016. doi: 10.1123/jpah.2016-0289
Heikki Ekroos
LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri
Kuva: Fotolia
Juttu julkaistu Lääkärilehdessä 9/2017.
