Unihäiriöt ovat epilepsiapotilailla jopa tavallisempia kuin väestössä keskimäärin. Huono unen laatu ja päiväaikainen väsymys ovat tavallisempia epilepsiapotilailla riippumatta siitä, onko käytössä epilepsialääke vai ei. Potilaat itse arvioivat unihäiriöiden olevan elämänlaadun kannalta jopa merkityksellisempi kuin neljän viikon kohtauksettomuus, kirjoittavat ylilääkäri Salla Lamusuo ym. Lääkärilehdessä.
Obstruktiivinen uniapnea on tavallinen päiväväsymyksen aiheuttaja. Epilepsiaa sairastavilla lapsilla obstruktiivisen uniapnean yleisyydeksi on raportoitu jopa 20 %, kun se muutoin lapsilla on muutaman prosentin luokkaa. Myös aikuisilla epilepsiapotilailla obstruktiivisen uniapnean esiintyvyys on suurempi kuin muussa väestössä. Erityisen paljon uniapneaa on potilailla, jotka saavat ensimmäisen epileptisen kohtauksen tai status epilepticuksen iäkkäämpänä. Epilepsialääkkeet saattavat edistää unenaikaisten hengityshäiriöiden syntyä ja pahenemista.
Epilepsiaa ja uniapneaa sairastavilla kohtaustasapaino on tutkimuksissa ollut huonompi kuin potilailla, joilla oli vain epilepsia. Unen katkonaisuus altistaa erityisesti yöllisille otsalohkoepilepsiakohtauksille, kun taas univaje lisää yleistyneiden epilepsiakohtauksien riskiä. Unenaikaiset hengityshäiriöt voivat altistaa epilepsiapotilaan autonomisen hermoston häiriöille, ja yllättävän äkkikuoleman riski voi kasvaa.
Jos epilepsiapotilaan päiväaikaiset oireet ovat lisääntyneet tai kohtaustilanne on huonontunut ilman selvää syytä, kannattaa selvittää unenaikaisen hengityshäiriön mahdollisuus yöpolygrafialla.
Lamusuo S, Aapola K, Mäkinen R, Peltola J, Himanen S-L. Unenaikaiset hengityshäiriöt aikuisilla epilepsiapotilailla. Suom Lääkäril 2017;72:2369–74.
Kirjoittaja:
Marianne Jansson
toimittaja
Artikkeli on julkaistu Lääkärilehdessä 42/2017.
