Potilaan Lääkärilehden lukijaa mietityttää, tarvitaanko oppimiseen unta. Onko ennen koetta parempi päntätä koko yö vai nukkua kunnolla? Kysymykseen vastaa professori Heikki Tanila.
"Viimeaikaiset tutkimukset tukevat käsitystä, jonka mukaan hippokampus ja sen lähirakenteet toimivat jonkinlaisena muistipuskurina, jonka sisältö vähitellen siirretään arkistoitavaksi säilömuistiin aivokuoren loputtomiin muistivarastoihin. Tämä muistijäljen vahvistuminen tapahtuu, kun aivot ovat unessa tai vähintäänkin lepotilassa.
Tällöin hippokampuksesta voidaan mitata epileptisiä purkauspiikkejä muistuttavia teräviä aaltoja. Näiden aikana voidaan osoittaa hippokampuksen ja etuaivokuoren hermosolujen purkautuvan synkronoidusti, mikä mahdollistaa tiedon siirtymisen ja aivokuoren synapsien muovautumisen.
Toisin sanoen yötä ei kannata käyttää opiskeluun vaan nukkumiseen. Ihminen yksittäisessä oppimistapahtumassa saavutettu muistitehtävän suoritustaso kohoaa sitä seuraavan yöunen jälkeen, ikään kuin oppimiskäyrä olisi jatkanut nousuaan unen aikana.
Näillä havainnoilla on paljon käytännön merkitystä. Ensiksikin tämä korostaa työn ja levon vuorottelun merkitystä oppimisen optimoinnissa. Ehkä hetkeksi omiin ajatuksiinsa vaipunut opiskelija loppupeleissä onkin se, joka muistaa luennon sisällön parhaiten?
Nykyajan stressaava työtahti, jonka tauot täyttyvät mobiiliviesteihin vastatessa, voi olla äärimmäinen haaste muistillemme. Mielenkiintoista muistinäkökulmasta on myös se, että Alzheimerin taudin varhaisimpia oireita on unirytmin sekoittuminen."
Selvitämme toimituksessamme vastauksia lukijoita askarruttaviin kysymyksiin. Lisää kysymyksiä voi lähettää osoitteeseen: toimitus@potilaanlaakarilehti.fi. Meihin saa yhteyden myös Facebook-sivujen kautta.
Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja
Kuva:
Panthermedia
