Unettomuus on ikävä, muttei harvinainen vaiva. Noin kolmannes työikäisistä suomalaisista kärsii ajoittain unettomuudesta ja noin joka kymmenes potee kroonista unettomuutta.
Uniongelmiin on syytä suhtautua vakavasti. VTM Peija Haaramon tuoreen väitöstutkimuksen mukaan unettomuus nimittäin näyttäisi lisäävän mielenterveyden häiriöitä sekä sydän ja verisuonisairauksia. Unettomuudesta kärsivät päätyvät myös muita useammin työkyvyttömyyseläkkeelle.
Tutkimuksessa tarkasteltuja unettomuusoireita olivat vaikeus nukahtaa, vaikeus pysyä unessa sekä virkistämätön uni. Tutkittavilta kysyttiin myös keskimääräistä unen kestoa. Tutkimuksessa vakioituja tekijöitä olivat sosiodemografiset tekijät, fyysiset ja psykososiaaliset työolot, aiempi terveys sekä terveyskäyttäytyminen.
– Unettomuusoireet olivat johdonmukaisesti yhteydessä myöhempään terveyteen ja työkykyyn. Erityisen vahva yhteys oli mielenterveysongelmiin, mutta varsin selvä myös sydäntautien keskeisiin riskitekijöihin, korkeaan verenpaineeseen ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin, Haaramo kertoo.
Hänen mukaansa unettomuusoireet olivat myös selvästi yhteydessä työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen. Myöhemmän lääkityksen ja työkyvyttömyyden riski oli suurin niillä, joilla unettomuutta esiintyi usein, mutta riskiä lisäsivät myös satunnaisesti koetut unettomuusoireet. Yhteydet olivat pääosin samanlaisia naisilla ja miehillä.
– Sen lisäksi että unettomuus aiheuttaa henkilökohtaista haittaa siitä kärsivälle ja hänen läheisilleen, se aiheuttaa välillisesti myös suuria kustannuksia työnantajille ja yhteiskunnalle. Unettomuusoireiden tunnistamiseen ja hoitoon olisi syytä kiinnittää aiempaa enemmän huomiota esimerkiksi työterveyshuollossa ja muussa perusterveydenhuollossa, Haaramo summaa tutkimuksen tuloksia.
Kyselyaineistona käytettiin Helsingin kaupungin työntekijöiden terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia kartoittavan Helsinki Health Studyn peruskyselyä vuosilta 2000–2002. Kysely koski kaupungin 40–60-vuotiaita työntekijöitä (vastausprosentti 67 %, joista 80 % naisia). Kyselytiedot yhdistettiin sekä Kelan korvattuja reseptilääkeostoja koskevaan rekisteriin että Eläketurvakeskuksen rekisteriin, mikäli vastaaja oli antanut kirjallisen suostumuksensa tietojen yhdistämiseen (yhdistämisluvan antaneita 74 %).
Lähde:
Insomnia, ill health and work disability - a longitudinal study among employees (Unettomuuden yhteys terveyteen ja työkykyyn: seurantatutkimus työntekijöiden keskuudessa)
Kirjoittaja:
Johanna Nykopp
toimittaja
Kuva: Pixmac
