Tuoreen tutkimuksen mukaan toistuvasta unettomuudesta tai diagnosoidusta masennuksesta kärsivistä henkilöistä lähes 20 prosenttia näki painajaisia usein. Hyvin nukkuvista henkilöistä, joilla ei ollut masennusoireita, painajaisia koki alle 2 prosenttia.
Myös masennus- ja unilääkkeiden käyttö oli yhteydessä painajaisiin, mutta tilastoanalyysin perusteella lääkkeiden painajaisia lisäävä vaikutus ei ollut erillään masennuksen ja unettomuuden vaikutuksesta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vierailevan tutkijan Nils Sandmanin mukaan suomalaisista aikuisista 35 prosenttia näkee painajaisia usein, naiset useammin kuin miehet ja ikääntyneet useammin kuin nuoret. Painajaisilla tarkoitetaan epämiellyttäviä unia, jotka saattavat herättää nukkujan. Satunnaiset painajaiset ovat yleisiä ja harmittomia, mutta jatkuvat painajaiset voivat olla vakava ongelma.
Runsas liikunta ehkäisee painajaisia?
Masennuksen ja unettomuuden lisäksi alentunut työkyky, tyytymättömyys elämään, kova stressi sekä kipulääkkeiden runsas käyttö liittyivät jatkuviin painajaisiin. Elämäntapoja kartoittavista kysymyksistä selvisi, että myös humalahakuinen juominen useita kertoja kuukaudessa oli yhteydessä painajaisten näkemiseen.
– Sen sijaan runsaasti liikkuvilla vastaajilla oli keskimääräistä vähemmän painajaisia, Sandman kertoo.
Aineistona tutkimuksessa käytettiin THL:n vuosina 2007 ja 2012 keräämiä FINRISKI-terveyskyselyitä, joihin oli vastannut 13 922 suomalaista 25–74-vuotiasta aikuista.
– Tutkimuksen luonteesta johtuen emme voineet osoittaa suoraa syy-seuraussuhdetta painajaisten ja riskitekijöiden välillä, mutta tulokset auttavat ohjaamaan jatkotutkimusta oikeille alueille ja lisäävät ymmärrystä painajaisista ilmiönä, Sandman toteaa.
Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä unitutkimuksen lehdessä SLEEP.
Lähde:
Turun yliopisto
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Nightmares: Risk Factors Among the Finnish General Adult Population
Kuva:
Panthermedia
