Unenaikaisten hengityshäiriöiden toimintaa voidaan ymmärtää paremmin mittaamalla ihohiilidioksidin osapainetta, arvioi tuore väitöstutkimus.
Hiilidioksidilla on tärkeä merkitys unenaikaisen hengityksen säätelyssä, mutta unenaikaisia hiilidioksidimittauksia on tehty melko vähän.
Tutkimuksessa selvitettiin sekä osittaisen että täydellisen ylähengitystieahtauman vaikutuksia iholta mitattavaan hiilidioksidiin kliinisestä potilasaineistosta.
Kun osittainen ahtauma kehittyi asteittain, havaittiin säännönmukaisesti hiilidioksidin osapaineen kasvu.
Kun näitä jaksoja tarkasteltiin hengitystyön suhteen, havaittiin hengitystyön lisääntyvän vasta tietyn hiilidioksiditason ylityttyä.
Kun osittainen ahtauma oli tasaista ja siihen liittyi kuorsausta, havaittiin hiilidioksidin olevan korkeammalla kuin normaalin yöllisen hengityksen aikana.
– Mielenkiintoista näissä tapahtumissa on se, että valtimoveren happikyllästeisyyden muutosta ei havaittu säännönmukaisesti samalla kun havaittiin hiilidioksidin nousu, ja että tasaisen virtausrajoituksen aikainen happitaso ei poikennut normaalista yöllisestä hengityksestä, kertoo tutkimuksen tekijä FM Ville Rimpilä Tampereen yliopiston tiedotteessa.
Havainnot viittaavat siihen, että unenaikaisten hengityshäiriöiden vaikutukset voidaan nähdä ihohiilidioksidissa jo ennen happimuutoksia.
Rimpilän keuhkosairausopin ja fysiologian alaan kuuluva väitöskirja Transcutaneous Carbon Dioxide in Sleep-disordered Breathing tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopistossa perjantaina 1. maaliskuuta.
Kirjoittaja:
Heli Väyrynen
Toimittaja
Kuva: Fotolia
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla 19.2.2019.
