Sekä Suomessa että Ruotsissa ilmaantuvuus näyttää pienenevän.
Ruotsalaiskollegat analysoivat koko maan kattavasta rekisteristä lasten umpilisäketulehduksen ilmaantuvuutta vuosina 1987–2013. Tapauksia löytyi 56 774. Potilaista 94 prosenttia leikattiin.
Lapsilla taudin ilmaantuvuus pieneni tutkimusaikana 43,7 % eli 178:sta 100:aan 100 000:ta henkilövuotta kohti. Eniten väheni komplisoitumattomien tapausten määrä, 138:sta 68:aan/100 000. Puhjenneet umpilisäkkeet vähenivät 28:sta 20:een/100 000. Myös turhat poistoleikkaukset vähenivät merkittävästi.
Samansuuntaisia tuloksia on julkaistu Suomestakin sekä aikuisten että lasten umpilisäketulehduksista. Syitä vähenemiseen ei varmuudella tiedetä, koska taudin patofysiologiakin on osin tuntematon. Tarkentunut kuvantamisdiagnostiikka on tietenkin vähentänyt turhia leikkauksia. Noin 70 prosenttia komplisoitumattomista umpilisäketulehduksista paranee antibiootilla, ja niinpä lisääntynyt antibioottien käyttö muihin sairauksiin voi vähentää myös umpilisäketulehduksia. Ravinnon muutokset, lihavuus ja suoliston mikrobiflooran vaikutukset ovat lähes kokonaan tutkimaton kenttä.
Kirurgeille riittää kyllä jatkossakin töitä, sillä vaikka umpilisäketulehdukset vähenevät, divertikuliittien määrä kasvaa päivystyksissä.
Lähden: Almström M ym. Population-based cohort study on the epidemiology of acute appendicitis in children in Sweden in 1987–2013. BJS Open 2018;2:142–50.
Ilves I ym. Changing incidence of acute appendicitis and nonspecific abdominal pain between 1987 and 2007 in Finland. World J Surg 2011;35:731–8.
Kirjoittaja:
Hannu Paajanen
gastrokirurgian professori
Kuva: Fotolia
Julkaistu Lääkärilehdessä 1–2/2019.
