Suomalaiskirurgit ovat taas kunnostautuneet umpilisäketulehduksen diagnostiikan ja hoidon kehittämisessä.
Husin tutkimuksessa osoitettiin, että kaikukuvaus tai tietokonetomografia ei aina ole tarpeen umpilisäketulehduksen diagnostiikassa. Osa potilaista pisteytettiin kliinisen kuvan ja laboratoriolöydösten perusteella ja osa ohjattiin kuvantamistutkimuksiin. Kuvantamisryhmässä useammat potilaat joutuivat leikkaushoitoon (72 % vs. 57 %). Komplisoituneiden tautien (4 % vs. 2 %) ja negatiivisten appendektomioiden (1 % vs. 1 %) määrissä ei ollut eroa.
Hoitotutkimuksessa puolestaan 35 potilasta sai pelkän antibiootin (i.v. ertapeneemi + p.o. levofloksasilliini/metronidatsoli) ja 31 lumelääkkeen; leikkausta ei siis tehty kenellekään. Kymmenen päivän seurannassa lumelääkitystä saaneista 87 % ja antibiooteilla hoidetuista 97 % oli oireettomia. Pitkäaikaistuloksia odotamme toki mielenkiinnolla.
Tutkimukset vahvistivat, että osa umpilisäketulehduksista paranee ilman leikkausta ja jopa ilman antibioottia. Lievän ja komplisoituneen taudin erottamisessa keskeisiä ovat vatsan status, laboratoriokokeet, tietokonetomografia ja pisteytysjärjestelmä. Akuutisti alavatsakipuisen liian innokas kuvantaminen saattaa johtaa ylidiagnostiikkaan ja jopa ”turhiin” leikkauksiin.
Kirurgin tulee kuitenkin muistaa, että komplisoituneet tapaukset pitää edelleen leikata ripeästi. Miten ne erottaa lievistä, siinä auttavat kirurgin kokemus ja kliininen silmä.
Lastunen K ym. DIAgnostic iMaging or Observation in early equivocal appeNDicitis (DIAMOND): open-label, randomized clinical trial. Br J Surg 2022;109:588–94.
Salminen P ym. Antibiotics versus placebo in adults with CT-confirmed uncomplicated acute appendicitis (APPAC III): randomized double-blind superiority trial. Br J Surg 2022;109:503–9.
Hannu Paajanen
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
