Ruotsissa puhuttaa ulkomailla lääkäriksi kouluttautuneiden heikompi menestys laillistukseen vaadittavassa Allmäntjänstgöring-kokeessa (AT). Tämä koe suoritetaan lääkäritutkinnon jälkeisen 18 kuukauden harjoittelujakson päätteeksi. Lääkäreiden täytyy läpäistä sekä kirjallinen koe että neljä suullista koetta.
AT-toimikunta selvitti 2008–2014 AT-kokeeseen osallistuneiden menestymistä.
EU/ETA-maiden ulkopuolella lääkäriksi kouluttautuneista 40 prosenttia ei ole päässyt kokeesta läpi.
Muissa EU-maissa kuin Ruotsissa koulutuksensa saaneiden hylkäysprosentti on kasvanut 6:sta 20:een. Ruotsissa opiskelleista lääkäreistä 2–4 prosenttia reputtaa AT-kokeen vuosittain.
Ulkomaisten lääkärien heikomman tenttimenestyksen takana on monia syitä, joista yksi tärkeimmistä on puutteellinen kielitaito. Näin arvioi AT-koetoimikunnan puheenjohtaja, LT Andreas Carlborg Karoliinisesta instituutista.
– Lääketieteellisen koulutuksen pohjoismaista heikompi taso sekä opetuksen ja ohjauksen puutteet harjoitteluaikana myös vaikuttavat.
Carlborgin mukaan ulkomaisten lääkärien työnantajat eivät aina anna harjoittelijoille tarpeeksi tukea ja opastusta eivätkä seuraa oppimista harjoitteluaikana.
– Vastedes täytyisi varmistaa, että ulkomailta tulleiden lääkärien kielitaito on riittävä ja antaa heille lisää kielikoulutusta. Harjoitteluaikana pitäisi tarjota korkeatasoista henkilökohtaista opastusta ja ohjausta.
Moniportainen laillistus Suomessa
Valvira tarkistaa ensin EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulleiden lääkärien perustutkintopaperit ja kielitodistuksen. Sitten lääkärit tekevät harjoittelun, jonka jälkeen he suorittavat kolme tenttiä.
Ensimmäinen on kliininen kirjallinen kuulustelu, jossa selvitetään potilastapausten avulla kliinistä osaamista. Seuraavaksi lääkärit tenttivät sosiaalilainsäädäntöä, oikeuslääketiedettä ja reseptioppia.
– Molemmat tentit läpäistyään lääkäri tekee kliinisen näyttökokeen: tutkii ja hoitaa päivän aikana kolme potilasta terveyskeskuksessa ja tekee viisi röntgenkuvatehtävää. Vastaanottotapahtumat videoidaan, kertoo yleislääketieteen professori Elise Kosunen Tampereen yliopistosta.
Kosusen mukaan ulkomaiset lääkärit joutuvat usein yrittämään tenttejä lukuisia kertoja, ennen kuin he pääsevät niistä läpi. Valvira on kiinnittänyt huomiota tenttien uusimiseen ja asettanut rajoituksia uusintakertoihin. Kirjallisia tenttejä voi yrittää enintään kymmenen kertaa, ja potilastentteihin voi osallistua kolme kertaa.
– Esimerkiksi vuonna 2013 kliiniseen kuulusteluun ilmoittautui 130, joista osa oli uusijoita. Tässä tentissä hyväksyttiin 50 henkilöä. Tampereen yliopistossa on ollut 20 vuoden aikana kliinisiä kirjallisia kuulusteluja kaikkiaan 2 425, joista hyväksyttyjä oli 909.
Kosusen mielestä kielitaito-ongelmat ovat yksi tärkeä syy, miksi lääkäri ei menesty näissä tenteissä.
Koulutus uudistuu
OKM rahoittaa hanketta, jolla aiotaan kehittää ulkomaisten lääkärien ammatillista kielikoulutusta ja testausta sekä Lääkäriksi Suomeen -tyyppistä koulutusta moduulipohjaiseksi koulutukseksi. Suunnitelmat ovat vasta alussa.
– Minusta on erittäin hyvä, että kielitaitovaatimus tulee koskemaan myös EU:n sisältä tulevia lääkäreitä, koska niin ikään heidän kielitaidoissaan on puutteita. Uskon, että kehitteillä oleva järjestelmä on parempi kuin entinen.
Kosusen mukaan tenteistä reputtaneille ulkomaisille lääkäreille pitäisi olla systemaattista ohjausta ja paikkoja, jonne he voisivat mennä harjoittelemaan.
Lääkäriliiton varatoiminnanjohtajan Hannu Halilan mukaan ulkomailta tulevien lääkärien tenttimenestystä ei voi verrata suomalaisiin lääkäreihin, koska ei ole kansallista tenttiä, jonka kaikki suorittavat.
– Monet pulmat tenttien läpäisemisessä liittyvät kommunikaatio-ongelmiin. Laillistus ei edisty niin, että henkilö menee vain jatkuvasti uusimaan tenttejään. Ulkomaisten lääkärien olisi tärkeää päästä harjoittamaan ammattiaan mahdollisimman pian.
Kirjoittanut:
Ulla Toikkanen
toimittaja
Kuva:
Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 38/15.
