Ulkomaalaistaustaiset lääkärit ovat hyvin motivoituneita työskentelemään Suomessa. Työskenteleminen yksin kuitenkin kuormittaa heitä enemmän kuin kantasuomalaisia lääkäreitä, osoittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus.
– Ulkomaalaistaustaisilla lääkäreillä oli myös jonkin verran enemmän potilaisiin liittyvää kuormitusta. Se voi kuitenkin johtua siitä, että heistä suurempi osa työskentelee perusterveydenhuollossa kuin kantasuomalaisista lääkäreistä, sanoo tutkimuspäällikkö Anna-Mari Aalto THL:sta.
– Ulkomaalaistaustaiset lääkärit paikkaavat henkilöstövajetta jossain määrin juuri siellä, missä sitä selvimmin esiintyy.
Monet haastatellut ulkomaalaistaustaiset terveyskeskuslääkärit toivat esille suomalaisen terveyskeskustyön laaja-alaisuuden, jossa tarvitaan lääketieteellisen osaamisen lisäksi esimerkiksi sosiaalisten tekijöiden laajaa tuntemusta. Toisten mielestä laaja-alaisuus teki työn erityisen kiinnostavaksi, toiset kokivat sen vaikeaksi.
Aallon mukaan tutkimukseen haastatellut esimiehet suhtautuivat ulkomaalaistaustaisiin lääkäreihin yleisesti ottaen myönteisesti. Heitä pidettiin ammattitaitoisina, ja työyhteisön arveltiin pystyvän paremmin vastaamaan monikulttuurisen asiakaskunnan tarpeisiin, kun osa työntekijöistä tulee muualta.
– Esimiehiä kuitenkin huolestuttivat erityisesti kielitaitokysymykset. He kokivat, että kielitaito-ongelmat näkyvät työyhteisössä ja näyttäytyvät usein potilailta tulleina valituksina.
Tutkimuksessa haastatellut lääkärit kaipasivat lisää nimenomaan terveydenhuollon ammattilaisille räätälöityjä kielikursseja.
Tutkimuksen kyselyyn vastasi noin 550 ulkomaalaistaustaista lääkäriä. Lisäksi haastateltiin 12 ulkomaalaistaustaista lääkäriä ja heidän esimiehiään. Lääkäreistä noin kolmasosa oli venäläistaustaisia, kolmasosa virolaistaustaisia, noin neljäsosa EU/ETA-alueelta ja loput muualta.
Tutkimus on tehty THL:n ja Lääkäriliiton yhteisen Lääkärien työolot ja terveys 2010 -tutkimuksen yhteydessä.
Suvi Sariola
toimittaja
Kuva: Pixmac
Julkaistu Lääkäriliiton verkkosivuilla.
