– On odotettavissa valtaisa mielenterveyden katastrofi Ukrainassa, sanoo professori André Sourander Turun yliopistosta. Hän ja ukrainalaiskollega Olga Osokina kertoivat sodan vaikutuksista lapsiin ja nuoriin Lääkäripäivillä torstaina.
Osokina on entinen Donetskin yliopiston lasten- ja nuortenpsykiatrin professori, nykyään hän työskentelee Turun yliopistossa.
Heidän ensimmäinen tutkimuksensa ukrainalaislasten psyykkisestä voinnista on sodan alkuvaiheilta vuoden 2017 tienoilta. Aineisto on poikkeuksellinen. Osa lapsista eli sota-alueella Donetskissa Itä-Ukrainassa ja osa taas rauhan alueella Kirovogradissa.
Sota-alueen lapsista noin 40 prosenttia oli itsetuhoisia.
Jo se puhui karua kieltä masennuksen, ahdistuksen, itsetuhoisuuden ja traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) huomattavasta kasvusta sota-alueen koululaisissa.
Ja silloin konflikti oli vielä paikallisesti rajoittunut. Nyt he tekevät uutta tutkimusta samasta väestöstä, mutta tilanne on aivan toinen.
Käynnissä on täysi sota.
Lapset kertovat kidutuksesta ja hyväksikäytöstä
Venäjä on moukaroinut Ukrainaa jo kohta vuoden. Yhdentoista sotakuukauden aikana sinne on osunut yli 5 000 ohjusta.
YK:n mukaan hyökkäyssodassa on kuollut 7 000 siviiliä ja 10 000 saanut vammoja. Joukossa on satoja lapsia. Todellisuudessa luvut ovat paljon suuremmat.
Kun Ukraina on vapauttanut Venäjän valtaamia alueita, niiltä on löytynyt siviilien joukkohautoja, koteihinsa surmattuja kokonaisia perheitä sekä kidutuskammioita.
– Hersovan kaupungista löytyi jopa lasten kidutuskammioita. Lapset kertoivat, että siellä heitä kidutettiin, kiusattiin ja käytettiin seksuaalisesti hyväksi. Heille sanottiin, että heidän vanhempansa ovat hylänneet heidät tai kuolleet, kertoo Osokina.
Itsemurhayrityksiä, masennusta, stressiä
Vuoden 2017 tutkimuksen osallistui 3000 ukrainalaislasta 15 koulusta. He olivat keskimäärin 13-vuotiaita.
Sota-alueen lapsista 14 prosenttia oli joutunut itse väkivallan uhreiksi. Kolmasosa oli nähnyt, että ihminen tapetaan tai tätä vakavasti vahingoitetaan. Vastaava esiintyvyys ei-sota-alueella oli yhdestä kahteen lasta tuhannesta.
Yli puolet oli nähnyt räjähdyksiä ja ampumisia. Neljäsosa oli joutunut jättämään kotinsa, jolloin sosiaaliset turvaverkot olivat hajonneet.
Traumat olivat vahvasti yhteydessä mielenterveysongelmiin.
Osokina kertoo, että lapsilla, jotka olivat nähneet sotatoimia, oli nelinkertainen riski traumaperäiseen stressihäiriöön, kolminkertainen riski ahdistuneisuuteen ja kaksinkertainen masennukseen.
Sota-alueen lapsista noin 40 prosenttia oli jollain tavalla itsetuhoisia. Seitsemän prosenttia oli yrittänyt itsemurhaa ja 16 prosenttia ajatteli sitä.
Uutta tietoa kerätään
Uuden tutkimuksen aineistoa vasta kerätään. Lapset ovat hajaantuneet täysimittaisen sodan alla, kuka mihinkin on päässyt – tai joutunut.
Toistaiseksi tutkimukseen on tavoitettu 48 lasta, pyrkimys on saada yli 2 000:n otos ja juuri samoista koulupiireistä kuin aiemmin. Lapset käyvät etäkoulua.
Nyt tutkituista lapsista 36 prosentilla on yksi tai molemmat vanhemmat rintamalla. Joidenkin vanhemmat on surmattu. 10 prosenttia on nähnyt ohjusiskuja, surmattuja ja haavoittuneita ihmisiä. Puolet on joutunut lähtemään kotoaan.
– Jo näistä tiedoista näkee, että on paljon erittäin vaikeita, psyykeä traumatisoivia tekijöitä. Ne ilman muuta vaikuttavat nuorten psyykkisen terveyteen, sanoo Osokina.
Hän toivoo, että tutkimuksesta saatavan materiaalin perusteella voidaan järjestää ennaltaehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta sekä vahvistaa nuorten sietokykyä sodan aiheuttamaa stressiä kohtaan.
Ukrainan jälleenrakennus tulee koskemaan myös lasten ja nuorten mieliä. Kunhan sinne asti joskus päästään.
Tiiamari Pennanen
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
