Äskettäin julkaistun Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan elämäänsä tyytyväisillä 60–70-vuotiailla naisilla on parempi luuntiheys ja vähemmän luukatoa kuin tyytymättömillä.
Luuntiheys alenee iän myötä kaikilla, mutta vaihdevuodet ovat naisilla erityisen merkittävä riskitekijä. Muita riskitekijöitä ovat esimerkiksi vähäinen liikunta, kevyt ruumiinrakenne, tupakointi, vähäinen kalsiumin ja D-vitamiinin saanti sekä tietyt lääkkeet ja sairaudet. Myös masennukseen liittyvä pitkäaikainen stressi ja terveyskäyttäytyminen voivat vaikuttaa haitallisesti aineenvaihduntaan ja sitä kautta luuhun.
Tutkimusaineisto on peräisin Kuopion Osteoporoosin vaaratekijät ja ehkäisy (OSTPRE) -projektista, jossa on selvitetty eri riski- ja suojatekijöiden vaikutusta luuntiheyteen ja murtumiin vuodesta 1989 alkaen.
Tutkittavat vastasivat postikyselyihin sekä osallistuivat luuntiheysmittauksiin. Tähän osatutkimukseen otettiin mukaan 2 167 vuonna 1999 mitattua naista. Heistä vuoden 2009 seurantamittauksissa oli mukana 1 147.
Elämäntyytyväisyyttä arvioitiin neljällä kysymyksellä, jotka koskivat elämän kiinnostavuutta ja helppoutta, onnellisuutta ja yksinäisyyttä. Vastausten perusteella tutkittavat jaettiin kolmeen ryhmään: tyytyväiset, keskiryhmä ja tyytymättömät. Tutkimuksessa otettiin huomioon masennuksen ja muiden tekijöiden mahdolliset luuhun kohdistuvat vaikutukset.
Luuntiheys heikkeni kaikilla kymmenen vuoden aikana keskimäärin neljän prosentin verran, mutta elämäänsä tyytymättömillä 52 prosenttia enemmän kuin tyytyväisillä. Elämäntyytyväisyyden muutokset kymmenen vuoden aikana vaikuttivat osaltaan luun tiheyteen. Henkilöillä, joilla elämäntyytyväisyys heikkeni, luuntiheys heikkeni 85 prosenttia enemmän kuin henkilöillä, joiden elämäntyytyväisyys kasvoi.
Tutkijoiden mukaan tulokset osoittavat, että etenkin vanhemmilla henkilöillä elämäntyytyväisyyttä ja hyvää mieltä tulee vaalia yhdessä terveellisten elämäntapojen kanssa. Yksilöllisillä elämäntyytyväisyyttä ylläpitävillä ja parantavilla tekijöillä on myös luuston terveyttä edistäviä vaikutuksia.
Tutkimus on osa proviisori Päivi Rauman väitöskirjaprojektia, jossa tarkoituksena on selvittää masennuksen ja masennuslääkkeiden sekä elämäntyytyväisyyden vaikutuksia luustoon. Tulokset julkaistiin Psychosomatic Medicine -lehdessä.
Lähde:
Itä-Suomen yliopisto
Kuva:
Panthermedia
