Tyypin 1 diabetesta esiintyy suomalaislapsilla yli kaksi kertaa enemmän kuin brittilapsilla. Vuonna 2011 Suomessa diagnosoitiin 57,6 tapausta 100 000 lasta kohden, mikä oli kärkitulos 88 maan välisessä vertailussa.
Hyväntekeväisyysjärjestö Diabetes UK:n kokoaman järjestyslistan aineisto on peräisin International Diabetes Federationin julkaisemasta Diabetes Atlaksesta. Aineistossa on huomioitu uudet tyypin 1 diabetestapaukset 0−14-vuotiailla lapsilla vuonna 2011.
Britannian sijoitus viidentenä on herättänyt huomiota sikäläisessä mediassa. Britanniassa tyypin 1 diabetesta esiintyy lapsilla kuitenkin suhteessa yli puolet vähemmän (24,5 tapausta 100 000 lasta kohden) kuin ykkössijaa pitävässä Suomessa. Suomen jälkeen sijoittuvat Ruotsi (43,1 tapausta/100 000), Saudi-Arabia (31,4 tapausta/100 000) ja Norja (27,9 tapausta/100 000).
− Sekä suuri geneettinen alttius että ympäristötekijät vaikuttavat, selittää TYKS:n lastenendokrinologian erikoislääkäri Kirsti Näntö-Salonen suomalaislasten sijoitusta.
Heinäkuussa 2012 julkaistun suomalaiskatsauksen mukaan mahdollisia laukaisevia ympäristötekijöitä ovat eräät virukset, suoliston vääränlainen bakteerikanta, lyhyt imetys, varhainen siirtyminen viljatuotteita ja lehmänmaitoa sisältävään ruokavalioon, D-vitamiinin puute ja nopea painonlisäys.
Diabeteksen varhainen tunnistaminen on tärkeää, jotta hoito päästään aloittamaan mahdollisimman pian.
− Kun väestön tietämys diabeteksen oireista paranee, diagnoosiin päästään aikaisemmin, Näntö-Salonen sanoo.
Varhaista diagnoosia voidaan edistää myös seuraamalla glukoosiaineenvaihduntaa niillä lapsilla, joilla on diabeteksen riskigeenejä. Tutkimuksia on käynnissä Suomessa ja muuallakin maailmassa.
− Mukana olevilla lapsilla diagnoosivaiheen ketoasidooseja on vähemmän, Näntö-Salonen mainitsee.
Tiina Lautala
toimittaja
Kuva: Pixmac
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
