Helsinkiläisillä lapsilla todettiin vuonna 2021 noin 30 prosenttia enemmän uusia tyypin 1 diabetes -tapauksia verrattuna vuosien 2017–2020 keskiarvoon.
Uusien tyypin 1 diabetes -diagnoosien määrä on huomattavasti lisääntynyt koronapandemian aikana, mutta syy tähän ei ole selvä. Diagnoosien määrän kasvusta on tietoja niin Saksasta, Yhdysvalloista kuin Helsingistäkin.
– Hiljattain on julkaistu kaksi tutkimusta, Saksassa ja USA:ssa, joissa on osoitettu, että tyypin 1 diabeteksen esiintyvyys on selvässä nousussa vuonna 2021. On keskusteltu, johtuuko tämä koronapandemiasta, kertoo LT, lastentauteihin erikoistuva lääkäri Elina Hakonen Husista.
Hakonen on postdoc-tutkijana lapsuusiän diabetesta tutkivassa tutkimusryhmässä.
Saksassa ja USA:ssa tehdyissä tutkimuksissa osoitettiin, että ilmaantuvuus on noussut huomattavasti aiemmasta ja siitä, mitä odotettiin. Kuitenkaan kummassakaan tutkimuksessa ei selvitetty, kuinka moni potilaista oli edeltävästi sairastanut koronavirusinfektion. Kamrath C ym. Diabetes Care 17.1.2022 ja Gottesmann B ym. JAMA Pediatr. 24.1.2022 .
– Suoraa yhteyttä diabeteksen puhkeamisen ja sairastetun COVID19-infektion välillä ei osoitettu, mutta ajallinen yhteys epidemiaan kylläkin, Hakonen kertoo.
Saksalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että tyypin 1 diabeteksen insidenssin huippu oli noin kolme kuukautta COVID-19-huipun jälkeen.
Helsingissä kasvua 30 prosenttia
Hakonen on juuri tarkistanut uusien tyypin 1 diabetes -potilaiden määrän Husin rekisteristä, ja myös näissä luvuissa on havaittavissa nousua. Helsinkiläisillä lapsilla todettiin vuonna 2021 noin 30 prosenttia enemmän uusia tyypin 1 diabetes -tapauksia verrattuna vuosien 2017–2020 keskiarvoon.
– Helsingin väestö on lisääntynyt jonkin verran, mutta ei toki näin paljon, eli selvä insidenssin nousu on nähtävissä meilläkin. Esiintyvyydessä on kuitenkin aina ollut vuosittaista vaihtelua, joten jää nähtäväksi oliko vuosi 2021 suuremman esiintyvyyden vuosi, vai onko tapausten lisääntyminen pysyvää, Hakonen sanoo.
Siitä ei ole dataa, kuinka moni uusista potilaista on sairastanut koronavirusinfektion ennen diabeteksen puhkeamista.
On vielä epäselvää, johtuuko nousu koronaviruksesta itsestään, pandemian aikaisista muutoksista, vai onko kyse sattumasta. On hypoteeseja, joiden mukaan lasten vähentynyt infektiokuorma tai jotkut muut tekijät pandemian vuoksi muuttuneessa ympäristössä lisäisivät autoimmuunisairauksien määrää.
– Asia vaatii vielä lisätutkimuksia ja pidempää seurantaa, Hakonen näkee.
Anne Seppänen
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
