Työterveyslaitos kartoitti Kelan toimeksiannosta, millaisia kuntoutusmuotoja työikäiselle on toiminnallisiin häiriöihin ja miten eri kuntoutusmuodot soveltuvat Kelan järjestämään kuntoutukseen. Selvityksessä listattiin mallien hyödyt ja mahdolliset haitat.
Toiminnallisilla häiriöillä tarkoitetaan potilaiden toimintakykyä ja elämänlaatua haittaavia oireita ja oireyhtymiä, joiden syy ei perusteellisissakaan somaattisissa tai psykiatrisissa tutkimuksissa selviä. Näitä ovat esimerkiksi ärtyneen suolen oireyhtymä ja ympäristöherkkyys.
Työterveyslaitos suosittelee selvityksen perusteella, että toiminnallisten häiriöiden hoidon ja kuntoutuksen toimintatavoista laaditaan kansallinen suositus. Lisäksi hoito ja kuntoutuspalveluissa täytyy rakentaa tutkimukseen pohjautuvaa, laaja-alaista yhteistyötä. Ammattilaisten valmiuksia parannetaan ja hoito- ja kuntoutuskäytäntöjä on kehitettävä.
Työterveyslaitos suosittelee, että Kela kehittää kuntoutuksen palveluita kohderyhmän tarpeita vastaaviksi.
– Näyttöä vaikuttavista, kuntoutujaa aktivoivista hoitomalleista on runsaasti, mutta hoitoon ohjautuminen ja pääsy on sattumanvaraista tai jopa mahdotonta. Lisäämällä ammattihenkilöstön valmiuksia voidaan vaikuttaa hoidon kehittymiseen ja hälventää häiriöihin liittyviä ennakkoluuloja. Samalla voidaan lisätä kansalaisten tietoisuutta toiminnallisista häiriöistä ja niiden hallintakeinoista, painottaa selvityksen vastuuhenkilö Sanna Selinheimo Työterveyslaitoksesta.
Eri puolilla maata on jo herätty pohtimaan ja järjestämään toiminnallisiksi häiriöiksi kutsuttujen oireiden tai oireyhtymien hoitoa. Lääkärilehti kertoi marraskuussa, että TAYS:ssa on pari vuotta toiminut väsymystyöryhmä, OYS:ssa aloittelee ympäristöherkkyystyöryhmä, ja HUS on juuri perustamassa poliklinikkaa toiminnallisten häiriöiden hoitoon.
Kirjoittaja
Tuomas Keränen
toimittaja
Kuva
Fotolia
Artikkeli on julkaistu alun perin Lääkärilehdessä 26.3.2019.
