Työterveyslaitoksen mukaan sote-uudistuksessa olisi tärkeää turvata kaikille työikäisille tasavertaiset sairaanhoitopalvelut. Asiakkaan valinnanvapauden toteuttaminen työterveyshuollossa palvelun järjestäjästä ja tuottajasta riippumatta muuttaisi järjestelmää merkittävästi.
Sote-uudistuksessa tulisi vahvistaa työterveyshuollon ennaltaehkäisevää toimintaa, palvelujen saatavuutta sekä palvelujen kohdentamista riskiryhmille terveyserojen kaventamiseksi.
Työterveyshuollon roolia sairauksiin liittyvän työkyvyttömyyden ehkäisyssä tulee vahvistaa. Työterveyshuollolle syntynyttä asemaa rinnakkaisena perusterveydenhuollon avohoidon tuottajana voidaan sote-uudistuksessa purkaa.
Työterveyslaitos katsoo, että näitä muutoksia voidaan ohjata laajentamalla työterveyshuollon ennaltaehkäisevää roolia työpaikalla ja vahvistamalla siihen suunnattua rahoitusta. Samanaikaisesti työterveyshuollon sairaanhoitoa rajataan ulottumaan vain sairauksien työperäisyyden selvittämiseen ja sairauksiin liittyvän työkyvyttömyyden ehkäisemiseen.
Ohjauksen keinoja ovat sekä lainsäädännön että työterveyshuollon rahoitusjärjestelmän muutokset. Muutosten olisi hyvä tulla asteittain voimaan samaan aikaan kun sote-uudistus alkaa toteutua.
Tiedonkulun varmistaminen olennaista
Työterveyslaitos on esittänyt kolme vaihtoehtoista skenaariota työterveyshuollon roolista tulevassa sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä. Työterveyslaitos kannattaa toisen hahmotelman mukaista mallia.
Ensimmäisessä skenaariossa sairaanhoidon järjestäminen osana työterveyshuoltoa vahvistuu, yhdenmukaistuu ja muuttuu työnantajille pakolliseksi. Ennaltaehkäisevät palvelut säilyvät nykyisessä laajuudessa. Työterveyshuollon rahoitus tulee niin työnantajilta, maakunnilta kuin valtiolta. Työnantajan valinnanvapaus palveluntuottajan suhteen säilyy. Työterveyshuollon henkilöasiakkailla ei ole valinnanvapautta.
Toisen skenaarion mukaan työterveyshuollon ennaltaehkäisevää roolia laajennetaan. Sairaanhoito säilyy, mutta on rajattu työhön liittyvien sairauksien hoitoon. Työnantajilla säilyy valinnanvapaus palveluntuottajan suhteen. Työntekijät saavat valinnanvapauden perustason sairaanhoitoonsa maakunnallisen valinnanvapauden piirissä. Työnantajat rahoittavat työterveyshuollon ja maakunta työntekijöiden perustason sairaanhoidon.
Kolmannessa skenaariossa työterveyshuollon nykymalli säilyy muun sosiaali- ja terveydenhuollon muuttuessa. Työntekijät valitsevat sairaanhoitopalvelunsa työterveyshuollon ja maakunnallisen valinnanvapauden piiristä. Osa työterveyshuollon palveluntuottajista ryhtyy tuottamaan myös maakuntien perustason palveluita. Työterveyshuollon rahoitus pysyy erillään muusta terveydenhuollon rahoituksesta. Työterveyshuollon sisäistä kehittämistä jatketaan, samoin niveltämispyrkimyksiä muuhun terveydenhuoltoon. Oleellisesti työterveyshuolto kuitenkin säilyy muusta terveydenhuollosta erillisenä osa-alueena.
Haasteena kaikissa skenaarioissa on tiedonkulun varmistaminen työterveyshuollon, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutustoimijoiden välillä.
– Jos tietoa toimijoiden välillä tällä hetkellä siirtyy, se tapahtuu yleensä potilaan mukana joko paperilla tai suullisesti. Tietojärjestelmiä hyödyntämällä ja yhteistyöstä sopimalla voitaisiin työkykyä tukevia toimia tehostaa huomattavasti, toteaa tutkimus- ja palvelukeskusjohtaja Jorma Mäkitalo Työterveyslaitokselta.
Kirjoittaja
Ulla Toikkanen
toimittaja
Kuva Panthermedia
