Työterveyshuollossa käytössä olevat Terveyskysely- ja Voimavarakysely- lomakkeet ennustavat luotettavasti sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyysetuuksia, toteaa LL Minna Pihlajamäki väitöstutkimuksessaan.
Terveyskysely ennustaa eri toimialojen työntekijöiden sekä Voimavarakysely tietointensiivisten toimialojen työntekijöiden ohimenevää ja pysyvää työkyvyttömyyttä. Terveyskysely tunnistaa korkean riskin ryhmän itse ilmoitettujen terveysongelmien perusteella, kun taas Voimavarakysely tunnistaa riskin kognitiivisten ongelmien perusteella.
Tutkimus toteutettiin rekisteritutkimuksena, joka perustuu Terveystalon Työterveyden potilaskertomusaineistoon vuosilta 2010–2017.
Tuplasti sairauspäiviä
Terveyskyselyssä tulevia työkyvyttömyysetuuksia ennusti vastaajan päätyminen työkykyriskikategoriaan. Voimavarakyselyssä vastaavaa ennustivat poikkeavat löydökset.
Terveyskyselyn perusteella sairauspäiviä oli työkykyriskiryhmässä 2-4-kertaisesti vertailuryhmään verrattuna riippuen sukupuolesta ja ammattiryhmästä.
Voimavarakyselyn perusteella niillä työntekijöillä, joiden löydös oli poikkeava, oli yli kaksinkertaisesti sairauspäiviä verrattuna niihin, joilla ei löydöksiä todettu.
Enemmän työkyvyttömyysetuuksia
Terveyskyselyn työkykyriskikategoriaan päätyneistä naisista 14 prosentille ja miehistä 17 prosentille oli myönnetty työkyvyttömyysetuus kuuden vuoden seurannan aikana. ”Ei löydöksiä” -ryhmässä vastaavat luvut olivat 1,9 prosenttia ja 0,3 prosenttia.
Voimavarakyselyssä naisista, joiden kognitiivinen tulos oli poikkeava, 6,5 prosentille myönnettiin työkyvyttömyysetuus seitsemän vuoden seuranta-aikana. Miehillä vastaava osuus oli 4,6 prosenttia. Ryhmässä, jonka jäsenillä ei havaittu poikkeavia löydöksiä, vastaavat luvut olivat 1,3 prosenttia ja 1,1 prosenttia.
Yleisimmät ensisijaiset syyt pysyvään työkyvyttömyyteen ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt.
Resursseja kannattaa kohdentaa vastausten perusteella
Pihlajamäen tutkimuksen mukaan Terveyskysely ja Voimavarakysely ennustivat tulevia sairauspoissaoloja eli alle vuoden työkyvyttömyyttä sekä työkyvyttömyysetuuksia eli yli vuoden työkyvyttömyyttä kattaen kuntoutustuet ja työkyvyttömyyseläkkeet. Kuuluminen työkykyriskiluokkaan ennusti työntekijän sairauspoissaoloa 12 kuukauden seurannassa ja työkyvyttömyysetuutta kuuden ja seitsemän vuoden seurannan aikana.
– Tulokset ovat merkittäviä yksittäiselle työntekijälle, sillä työterveyshuollon resurssien oikea kohdentaminen kyselyjen vastausten perusteella ohjaa työntekijän oikea-aikaisesti palveluiden piiriin työterveyshuollossa, Pihlajamäki toteaa Tampereen yliopiston tiedotteen mukaan.
Lääketieteen lisensiaatti Minna Pihlajamäen työterveyshuollon alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan Tampereen yliopistossa perjantaina 12.2.2021.
Hertta Vierula
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
