Työryhmä esittää: Suositus lääkäreille sairauspoissaolon tarpeen ja keston arviointiin

Ohjeistus olisi nykyisen lainsäädännön puitteissa annettu suositus lääkäreille hyvästä toimintatavasta.

Työryhmän selvityksen perusteella on mahdollista laatia lääkäreille ohjeistus sairauspoissaolotarpeen ja keston arvioimiseksi keskeiseen osaan sairauksista ja tapaturmista. Ohjeistus olisi nykyisen lainsäädännön puitteissa annettu suositus lääkäreille hyvästä toimintatavasta. Työryhmässä on ollut mukana Akavan, EK:n, SAK:n, STTK:n, Suomen Lääkäriliiton, Duodecimin, Suomen työterveyslääkäriyhdistyksen, Kelan, STM:n ja Työterveyslaitoksen edustajat.

Lääkäreiden arviot sairauspoissaolon tarpeesta ja kestosta samassa sairaudessa vaihtelevat riippuen lääkäristä, erikoisalasta tai maantieteellisestä alueesta. Työn sisältöä ja työolosuhteita ei tunneta tarpeeksi ja työterveyshuollon asiantuntemusta ei osata käyttää arvioinnissa hyväksi. Tämän vuoksi vuoden 2017 työeläkeuudistusta koskevassa sopimuksessa päätettiin selvittää mahdollisuudet ottaa käyttöön ohjeistus sairauspoissaolojen tarpeen ja keston arvioinnista sairauspoissaolojen vähentämiseksi.

Työryhmä esittää, että suosituksista tehtäisiin geneerinen malli, joka kiinnittää huomiota sairauspoissaolon tarpeen ja keston arviointiin liittyviin tekijöihin. Lisäksi olisi mahdollista liittää suosituksia työ- ja toimintakyvyn arvioinnista Käypä hoito –suosituksiin niitä päivitettäessä ja/tai tehdä erillisiä sairauskohtaisia suosituksia työkyvyn arviointiin sairauspoissaolojen kannalta merkittäviin sairauksiin. Sairaus- tai diagnoosikohtaisten suositusten tarpeesta työryhmä ei ollut yksimielinen.

Joissakin maissa, esimerkiksi Ruotsissa ohjeistus on jo olemassa. Ryhmä on perehtynyt kansainvälisiin käytäntöihin ja ottanut ne huomioon selvityksessään.

Tarkempi kustannusarvio ja rahoitus selvitettäväksi jatkotyössä

Työryhmä ehdottaa, että suositus valmistellaan asiantuntijatyönä siten, että riittävä lääketieteellinen ja työelämän asiantuntemus on edustettuna. Tarkempi kustannusarvio ja rahoitus ehdotetaan selvitettäväksi jatkotyössä.

Suosituksen lisäksi olisi hyvä miettiä, miten työpaikkoja voisi tukea tarpeellisten työjärjestelyjen tekemiseksi yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.

Sairauspoissaolojen hallintaan pyrkivien toimien ohella on tärkeää edistää sellaisia ennaltaehkäiseviä, hoidollisia ja kuntouttavia keinoja, joilla työssä jaksamista ja jatkamista voidaan tukea.

Tietojärjestelmiin olisi hyvä rakentaa mahdollisuus seurata suosituksen käyttöä, sen vaikuttavuutta ja sairauspoissaolojen määrän kehitystä.

kirjoittaja:
Ulla Toikkanen

Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla

Kuva: Fotolia