Suomessa altistuu arviolta tuhansia työntekijöitä hengitysteitä voimakkaasti ärsyttäville aineille, jotka voivat aiheuttaa toiminta- ja työkykyä sekä elämänlaatua heikentävän ammattiastman.
Ärsytysastman suurimpiin riskiryhmiin kuuluvat raskaan teollisuuden työntekijät sekä metalli-, korjaus- ja rakennustyöntekijät.
– Jos työntekijä hengittää voimakkaasti syövyttävää ainetta, jonka pitoisuus on korkea, keuhkot voivat vaurioitua jo muutamasta hengenvedosta. Lyhyestäkin altistumisesta voi seurata vaikea astma, joka oireilee lääkehoidosta huolimatta, sanoo keuhkosairauksien ylilääkäri Irmeli Lindström Työterveyslaitoksen tiedotteessa .
Ohjeet työpaikkojen ja työterveyshuollon yhteistyölle
Työterveyslaitoksen Ärsytysastma-hankkeessa selvitettiin, mitkä ovat työperäisen ärsytysastman riskitekijät ja miten parhaiten ehkäistä sekä tunnistaa sairautta. Myös sairastuneiden toiminta- ja työkykyä kartoitettiin.
Tutkimus tarjoaa kansainvälisesti merkittävää uutta tietoa, koska yhtä suurta ammattiastmaan liittyvää potilasaineistoa ei ole aiemmin analysoitu.
Ärsytysastma-hanke paketoi työterveyshuolloille ja työpaikoille selkeää tietoa ja konkreettisia välineitä ärsytysastman tunnistamiseen, ehkäisyyn ja hoitoon. Hankkeessa syntyi kolme tulostettavaa toimintamallia .
– Tiedolla on suuri merkitys ammattitaudin ehkäisyssä työpaikoilla, koska ärsytysastman tunnistaminen on vaikeaa. Valmistimme selkeät ohjeet, joita seuraamalla työterveyshuolto ja työpaikat voivat yhdessä tunnistaa vaaran paikat ja estää työntekijöiden sairastumista ärsytysastmaan, Lindström kertoo.
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivulla.
