Työhönpaluu helpottuu pitkittyneen sairauspoissaolon jälkeen, jos työterveyshuolto on mukana neuvottelemassa potilaan työnkuvan muokkaamisesta. Siksi potilaan voi lähettää työkyvyn arviointiin hänen omaan työterveyshuoltoonsa, kun sairausloman jatkumisen tarvetta arvioidaan perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa.
Esimerkiksi tällaista yhteistyötä tavoitellaan hyvää työterveyshuoltokäytäntöä päivittävällä asetuksella. Se korostaa työterveyshuollon yhteistyötä sekä muun terveydenhuollon että potilaan työpaikan kanssa.
– Erikoissairaanhoito pystyy paremmin arvioimaan sairauden vaikutuksen potilaan toimintakykyyn. Työterveyshuolto taas pystyy arvioimaan toimintakyvyn vajavuuden vaikutuksen potilaan työkykyyn, koska työterveyshuollon tulisi tuntea potilaan työpaikan olosuhteet, kuvaa työlääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri, LT Kristiina Mukala sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Hän muistuttaa, että työterveyshuollolla on jo valmiiksi yhteys potilaan työpaikkaan, toisin kuin erikoissairaanhoidolla.
– Työterveyshuollolla on työpaikasta objektiivista tietoa, mutta erikoissairaanhoito on potilaan kertoman varassa. Työkyvyn arviointi työterveyshuollossa myös vähentäisi kuormitusta erikoissairaanhoidossa. Tällaista yhteistyötä on kuitenkin liian vähän.
Työpaikat täytyy tuntea
Asetusta päivittämällä halutaan tiivistää myös työterveyshuoltojen yhteistyötä työpaikkojen kanssa.
– Olennaista on, että työterveyslääkäri tuntee hoidossaan olevien työpaikkojen toimintaprosessin ja kokonaistilanteen. Se tarkoittaa, että työterveyslääkäri jalkautuu työpaikoille. Kokonaisnäkemystä tarvitaan, kun esimerkiksi pitkältä sairauslomalta palaava työntekijä pitäisi sijoittaa toisiin tehtäviin, Mukala sanoo.
Sama toiminta-ajatus on jo nykyisessä asetuksessa, mutta sitä on toteutettu vaihtelevasti.
– Osa työterveyshuolloista on pitkälti keskittynyt akuuttiin sairaanhoitoon, ja tällainen toiminta on jäänyt vähemmälle. Siinä toivottavasti tapahtuu muutosta.
Mukala muistuttaa, että työterveyshuollon toteuttaminen lähtee työpaikan tarpeista. Työmenetelmät, työaikajärjestelyt ja muut työolosuhteet pitää tuntea, koska perimmäinen tarkoitus on välttää työn mukanaan tuomia terveydellisiä riskejä.
– Yhä enemmän tehdään esimerkiksi mobiilityötä, jota voi tehdä missä vain. Myös matkatyötä on paljon. Työterveyshuoltoa ei voi enää toteuttaa vanhalla kaavalla.
Suvi Sariola
toimittaja
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 42/13.
