Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli vuoden 2016 alussa yhteensä 28 565. Suomessa asuvia työikäisiä lääkäreitä oli 20 970 eli maassamme on 262 asukasta yhtä työikäistä lääkäriä kohden.
Tiedot perustuvat Valviran ylläpitämään Terhikki-rekisteriin. Suomen Lääkäriliitto on laatinut tilastot yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.
Lääkäreitä valmistuu kotimaasta nykyään noin 600 vuodessa. Viime vuosina lääketieteellisten tiedekuntien sisäänottoja on kasvatettu noin 750:een. Vuodesta 2000 Suomessa asuvien työikäisten lääkärien määrä on noussut lähes viidellä tuhannella lääkärillä, eli keskimäärin yli 300 lääkärillä vuodessa.
Suomessa asuvista työikäisistä lääkäreistä noin 1 800:n äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Äidinkieleltään venäjänkielisiä työikäisiä lääkäreitä on maassamme noin 650 ja vironkielisiä vajaat 500.
Geriatrien määrä noussut selvästi
Suomessa asuvista työikäisistä lääkäreistä 59 % on erikoistunut. Erikoisaloja on 50. Suurin erikoisala on yleislääketiede, pienin suu- ja leukakirurgia. Suhteellisesti eniten viime vuosina on kasvanut geriatrian erikoislääkärien määrä. Työikäisiä geriatreja oli alle 200 vuonna 2010, nyt heidän määränsä on jo lähes 300.
Erikoislääkärien määrä on kasvanut voimakkaasti myös anestesiologian ja tehohoidon, ortopedian ja traumatologian sekä työterveyshuollon erikoisaloilla. Tilastotiedoilla päivitetään Lääkäriliiton sähköisiä verkkopalveluita (Lääkärilaskuri, Erikoisalani).
Erikoistumisen jälkeen lääkärit voivat jatkaa ammatillista pätevöitymistään muun muassa hankkimalla erityispätevyyksiä, joita myöntää Lääkäriliitto. Työikäisille myönnettyjä erityispätevyyksiä oli vuodenvaihteessa 2 213. Suosituin on lääkärikouluttajan erityispätevyys, joka on myönnetty 220 työikäiselle lääkärille.
kirjoittaja
Juho Ruskoaho
tutkija
kuva: Fotolia
Julkaistu Lääkärilehdessä 21/2016.
