Suomalaisten työhyvinvoinnissa tapahtui käänne huonompaan suuntaan viime syksynä, ilmenee Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksesta.
Kun koronakeväänä 2020 varsinkin etätyöntekijöiden hyvinvointi osin jopa parani, loppuvuoteen tultaessa nämä hyödyt oli menetetty.
Erityisesti nuorten työntekijöiden ja yksinasuvien etätyöntekijöiden hyvinvointi on heikentynyt verrattuna koronaa edeltävään aikaan. Myös työuupumus ja työssä tylsistyminen lisääntyivät vuoden 2020 aikana.
– Korona-aikana päähuomio on usein ollut etätyöhön siirtyneissä, mutta on tärkeää myös huomata, että läsnätyötä tehneiden työuupumusoireilu lisääntyi viime syksyn aikana, erikoistutkija Janne Kaltiainen Työterveyslaitoksesta kertoo tiedotteessa.
Muutokset maltillisia
Suomalaisten kokema työn imu on laskenut koronaa edeltävälle tasolle. Samalla työuupumusoireilu on lievästi lisääntynyt ja työssä tylsistyminen pysynyt koronaa edeltävään aikaan verrattuna korkeammalla tasolla.
Erityisesti nuoret alle 36-vuotiaat työntekijät kokevat työn imua vähemmän kuin ennen koronaa.
– Vaikka suomalaisten työhyvinvointi on pääasiallisesti heikentynyt viime kesän jälkeen, muutokset ovat olleet maltillisia, ja työn imua koetaan yhä selvästi enemmän kuin tylsistymistä. Kun koronakeväänä nähtiin myös myönteistä kehitystä hyvinvoinnissa, niin nyt loppuvuoteen 2020 mennessä tapahtunut kehitys on ollut kielteistä, sanoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.
Tutkijat toteavat, että erityisesti poikkeusaikoina tarvitaan palvelevaa, ihmislähtöistä ja ihmiseen luottavaa johtamista sekä matalan kynnyksen yhteydenpitoa työtovereiden ja johdon kesken. Lisäksi tarpeen ovat työn mielekkyyttä ylläpitävä myönteinen palaute, työn yhteisen tarkoituksen teroittaminen, riittävä tauotus työpäivän aikana ja myötätunto.
Anne Seppänen
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
