Keskittymistä vaativa, yli kuuden tunnin mittainen tylsä työtehtävä aiheuttaa välittäjäaine glutamaatin kertymisen aivojen lateraaliseen prefrontaaliseen korteksiin. Ylimääräinen glutamaatti häiritsee aivojen normaalia toimintaa, ja ihmisen harkintakyky heikkenee, kun glutamaattia kertyy kognitiivisesta, impulssikontrollista vastaavalle aivoalueelle. Levon aikana glutamaattipitoisuudet normalisoituvat, väsymys väistyy ja aivot palautuvat.
Testiryhmä (n = 24) suoritti reilun kuuden tunnin ajan keskittymistä vaativia yksitoikkoisia tehtäviä. Esimerkiksi tietokoneruudulle ilmaantui kirjain 1,6 sekunnin välein ja tutkittavien tuli kirjata, milloin sama kirjain oli ilmaantunut kolmesti. Verrokkiryhmälle (n = 16) annettiin vastaavia, helpompia tehtäviä. Testi sisälsi lisäksi toistuvaa, harkintaa vaativaa päätöksentekoa, josta tutkittava sai joko nopean pienemmän tai myöhemmän suuremman taloudellisen hyödyn. Aivojen glutamaattiaineenvaihduntaa mitattiin magneettiresonanssispektroskopialla.
Henkinen väsymys sai tutkittavat suosimaan nopeita, pienemmän taloudellisen edun tuovia helppoja ratkaisuja. Verrokkiryhmä suosi hitaampaa ja suurempaa taloudellista etua. Tutkijat selittivät tämän glutamaatin kertymisestä johtuvalla harkintakyvyn heikkenemisellä. Virkeämpi verrokkiryhmä valitsi rationaalisesti suuremman taloudellisen hyödyn.
Intensiivinen, pitkäkestoinen, kognitiivisia voimavaroja vaativa työskentely uuvuttaa, ja väsyneenä tekee herkemmin nopeisiin tuloksiin johtavia ratkaisuja. Tämän tutkimuksen perusteella elämän suuret ratkaisut kannattaa tehdä virkeänä.
Wiehler A, Branzoli F, Adanyeguh I, Mochel F, Pessiglione M. A neuro-metabolic account of why daylong cognitive work alters the control of economic decisions. Curr Biol verkossa 2022;32(16):3564–75.e5. doi: 10.1016/j.cub.2022.07.010
Nina Kaseva
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
