Rikkaita maita koskettavista taudeista julkaistaan seitsemän kertaa enemmän tutkimuksia kuin köyhien maiden taudeista, kun tutkimusten lukumäärä suhteutetaan globaaliin tautitaakkaan.
Rikkaissa maissa tehtyjen tutkimusten aiheet korreloivat kohtalaisesti niiden tautitaakkaan, mutta köyhissä maissa tutkimusaiheiden korrelaatio näiden maiden terveysongelmiin on heikko. Köyhissä maissa tehdyn lääketieteellisen tutkimuksen aiheet ovat kaikkein huonoiten linjassa paikallisen väestön tarpeiden kanssa.
Oxfordilaisjohtoinen tutkijaryhmä jäljitti kaikki PubMedissa indeksoidut, joulukuussa 2012 julkaistut satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset ja selvitti niiden aiheet, tutkimusryhmien koot ja maat, joissa tutkimukset oli toteutettu. Nämä tiedot he suhteuttivat maiden vauraustasoon ja eri sairauksien aiheuttamaan globaaliin tautitaakkaan, jonka mittarina oli menetettyjen toimintakykyisten elinvuosien määrä.
Naisten hedelmällisyyttä koskevien tutkimusten tautitaakkaan suhteutettu lukumäärä oli 6 400-kertainen verrattuna neonataalisepsistä koskevien tutkimusten määrään. Toisaalta köyhiä maita koskettavaa A-vitamiinin puutosta koskevia julkaisuja oli tautitaakkaan suhteutettuna kymmenen kertaa enemmän kuin niskakipua koskevia artikkeleita. Tautitaakka ja maiden väliset vaurauserot selittävätkin vain osan eri tauteja koskevien tutkimusten määrän vaihtelusta.
WHO on pohtinut maailmanlaajuisen valvontaelimen perustamista, jotta lääketieteellistä tutkimusta voitaisiin ohjata niihin aiheisiin, joista tutkimustietoa kipeimmin tarvitaan. Myös tutkimusten rahoittajat ja paikalliset tutkimuksen valvontaelimet voisivat paremmin pitää mielessään globaalit tai ainakin paikalliset terveystarpeet.
Lähde:
Emdin CA, Odutayo A, Hsiao AJ ym. Association between randomized trial evidence and global burden of disease: cross sectional study (Epidemiological Study of Randomized Trials–ESORT). BMJ 2015;350:h117.
Kirjoittanut:
Pertti Saloheimo, neurologian erikoislääkäri
Kuva:
Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 10/15.
