Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen tutkimus osoittaa, että vanhemmaksi tuleminen alle 20-vuotiaana on yhteydessä lapsen kohonneeseen sairastumisriskiin aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriöön (ADHD). Tutkimuksen mukaan ADHD-riski kasvoi lähes puolitoistakertaiseksi, kun joko isä tai äiti oli alle 20-vuotias. Kun kumpikin vanhemmista oli teini-ikäinen, lapsen riski sairastua lähes kaksinkertaistui verrattuna ikätovereihin, joiden vanhemmat olivat 26–29-vuotiaita.
Tulokset julkaistiin hiljattain Journal of the American Academy of Child and Adolescent Psychiatry -lehdessä.
Vanhempien ikä ei kuitenkaan yksin selitä lapsen sairastumista, vaan se on eri tekijöiden summa.
Julkaisun pääkirjoittaja, tutkija Roshan Chudal toteaa, että nuorille vanhemmille voi kasaantua erilaisia sosiaalisia riskitekijöitä, jotka heijastuvat vanhemmuuteen.
– Perintötekijät puolestaan ovat yhteydessä impulsiivisuuteen, joka heijastuu seksuaalikäyttäytymiseen. Ympäristö- ja perintötekijöiden yhteisvaikutus voi lisätä ADHD:hen sairastumista, Chudal pohtii.
Turkulaistutkimus on ensimmäinen, joka tarkastelee kummankin vanhemman ikää näin laajasta aineistosta. Väestöpohjainen tapaus-verrokkitutkimus käsitti 49 534 lasta, josta 10 409 oli saanut ADHD-diagnoosin. Tutkittavat olivat syntyneet Suomessa vuosina 1991–2005.
Tulokset ovat osa Finnish Prenatal Study -hankekokonaisuutta, jossa selvitetään keskeisten mielenterveyshäiriöiden varhaisia riskitekijöitä.
Varhainen puuttuminen ehkäisee sosiaalisia ongelmia
Arviolta noin viisi prosenttia kaikenikäisten vanhempien lapsista täyttää ADHD-kriteerit. Vaikka teinivanhemmuus oli yhteydessä lapsen kohonneeseen ADHD-riskiin, vain pieni osa nuorten vanhempien lapsista sairastuu.
Tutkijoiden mukaan ADHD:lle altistavien tekijöiden tunteminen on kuitenkin tärkeää, sillä se edistää varhaisten oireiden tunnistamista ja hoitoon ohjausta. Tämä auttaa sekä lasta että hänen lähipiiriään ja ehkäisee keskeisiä kansanterveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia.
Hankkeen johtaja, professori Andre Souranderin mukaan ADHD on yhteydessä lapsuuden käytöshäiriöihin.
– Ennen kouluikää alkavat käytöshäiriöt ennakoivat esimerkiksi aikuisiän psykiatrisia häiriöitä, rikollista käyttäytymistä ja syrjäytymistä. Silloin kun ADHD ei ole yhteydessä käytöshäiriöihin, lapsen ennuste on varsin hyvä. Keskeistä ennaltaehkäisyn näkökulmasta on aikainen vanhemmuuden tukeminen, Sourander painottaa.
Lähde:
Turun yliopisto
Parental Age and the Risk of Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder: A Nationwide, Population-Based Cohort Study
Kuva:
Panthermedia
