Tutkimus: Äidin kohonneet tulehdusarvot altistavat sikiön skitsofrenialle

Professori Andre Sourander kuitenkin korostaa, että mikään yksittäinen tekijä ei yksin selitä häiriöiden puhkeamista: raskausajan infektiot ovat yksi tekijä monien joukossa.

Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa selvitetään, miten raskausajan ympäristölliset tekijät voivat vaikuttaa sikiön aivojen kehitykseen ja altistaa neuropsykiatrisiin häiriöihin. Tuoreiden tutkimustulosten mukaan raskausajan kohonneet tulehdusarvot (CRP-tulehdusarvo) äidillä ovat yhteydessä muun muassa skitsofreniaan ja autismiin lapsella.

Professori Andre Sourander kuitenkin korostaa, että mikään yksittäinen tekijä ei yksin selitä häiriöiden puhkeamista: raskausajan infektiot ovat yksi tekijä monien joukossa.

– Perimän yhteys psykiatrisiin häiriöihin on monimutkainen juttu. Tietyt perinnölliset tekijät voivat olla riskitekijöitä häiriöiden synnyssä, mutta ne saattavat kehittyä myös perinnöllisten tekijöiden ja ympäristön yhteisvaikutuksesta. Aivot kehittyvät sikiövaiheesta lähtien ja ovat alttiita ympäristön vaikutuksille eri tavoin, Sourander sanoo.

Syntytekijöiden tunnistaminen perusta ennaltaehkäisylle

Tutkimustulokset perustuvat FiPS-Sch (Finnish Prenatal Study of Schizophrenia)- ja FiPS-Autism (Finnish Prenatal Study of Autism) -tutkimushankkeisiin, joissa selvitetään keskeisten neuropsykiatristen häiriöiden raskausajan ja lapsen varhaiskehityksen riskitekijöitä. Tutkimuksessa käytetyt suomalaisen väestöaineiston seeruminäytteet on otettu raskauden ensimmäisen kolmanneksen loppupuolella ja tutkimuskohortteja on seurattu aikuisikään.

‒ Tulevaisuudessa meillä on paremmat edellytykset tunnistaa biologisia ja kehityksellisiä tekijöitä, jotka lisäävät riskiä sairastumiseen. Tieto näistä tekijöistä on perusta niiden lasten tunnistamiselle väestössä, joilla suurin riski sairastua. Ennaltaehkäisy tulisi kohdistaa erityisesti riskiryhmiin. Neuropsykiatristen häiriöiden ehkäisyssä tärkeää on hyvä raskaudenhoito sekä äidin mielenterveyden ja lapsen varhaiskehityksen tukeminen, Sourander toteaa.

Hänen mukaansa myös riskitekijöille altistuneen, oireilevan lapsen varhainen tunnistaminen on tärkeää. On esimerkiksi pystytty osoittamaan, että mitä aiemmin autistisen lapsen kuntoutus aloitetaan, sitä paremmat ovat tulokset.

Tutkimus on toteutettu yhdysvaltalaisten ja suomalaisten tutkijoiden yhteistyössä, ja sitä on rahoittanut National Institute of Mental Health (NIMH). Tulokset on julkaistu psykiatrian alan johtavissa American Journal of Psychiatry- ja Molecular Psychiatry -julkaisuissa.

Lähde.
Turun yliopisto

Kuva:
Panthermedia