Mitkä terveydenhuollon toimenpiteet tuottavat aerosoleja, mitä on turvallista tehdä, ja milloin on syytä suojautua COVID-19-tartunnalta aiempaa tehokkaammin?
Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia laajan COVID19VATEHY-tutkimushankkeen yhdessä osatutkimuksessa Helsingissä. Tiedolla on suuri merkitys etenkin korva-, nenä- ja kurkkutautien, anestesiologian ja hammaslääketieteen aloilla.
– Keväällä koronapandemian alkaessa hoitovelkaa tuli paljon, koska emme tienneet, mitkä toimenpiteet tuottavat aerosoleja ja miten korona leviää. Nyt ideana on tutkia, mitkä toimenpiteet ovat vaaranpaikkoja terveydenhuollossa, kertoo LT, korva-, nenä- ja kurkkutauteihin erikoistuva lääkäri Enni Sanmark.
Aerosolimittauksia tehdään leikkaussaleissa, todellisissa tilanteissa.
– Leikkaussalissa on mittauslaite ja tutkimushoitaja kirjaa sekunnilleen kaikki tapahtumat. Haluamme tietää, mitä tapahtuu aerosoleille, kun instrumenttihoitaja lähtee liikuttamaan instrumenttia tai kun tulee elvytystilanne, Sanmark kertoo.
Mittauslaite on sijoitettu henkilökunnan hengitysetäisyydelle niin, että se mittaa nimenomaan henkilökunnan saamaa aerosolialtistusta.
– Emme arvaile tai mallinna, vaan mittaamme aerosolihiukkasia ilmasta, yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen asiantuntijoiden kanssa, Sanmark kertoo.
Pian ryhdytään mittaamaan myös polikliinisten toimenpiteiden tuottamia aerosoleja.
Osa toimenpiteistä ei tuota aerosoleja
Mittaukset eivät kerro, onko ilmassa koronavirusta, vaan siitä, minkä verran toimenpide tuottaa aerosolihiukkasia.
– Toivottavasti jossain vaiheessa pystymme yhdistämään tähän tiedon siitä, mitkä virukset voisivat levitä tämän kokoisessa hiukkasessa, mutta siihen on vielä matkaa, hankkeen päätutkija ja väitöstutkija, korva-, nenä- ja kurkkutauteihin erikoistuva lääkäri Lotta Oksanen sanoo.
Tuloksista ei ole vielä raportoitavaa, mutta on havaittu, että on toimenpiteitä, jotka eivät tuota aerosoleja, vaikka niin on ajateltu.
– Se tarkoittaa, ettei tietyissä toimenpiteissä tarvitse suojautua enemmän kuin ennen pandemiaa, jos potilas on oireeton, eikä mikään viittaa koronatartuntaan, dosentti, ylilääkäri Ahmed Geneid toteaa.
– Ymmärrämme ja voimme suunnitella paremmin, miten toimia turvallisesti, kun pandemia jatkuu, tai jos tulee toinen pandemia tulevaisuudessa, kertoo Geneid.
Hankkeen toisessa tutkimushaarassa pyritään saamaan selvyyttä siihen, leviääkö korona todella ilmavälitteisesti.
COVID19VATEHY on Lotta Oksasen, Enni Sanmarkin ja Ahmed Geneidin ideoima ja vetämä monialainen tutkimushanke. Aerosolitutkimuksen tutkimuskonsortiossa ovat mukana HUS, Ilmatieteen laitos, Helsingin yliopisto ja Työterveyslaitos.
Anne Seppänen
Kuva Jussi Helttunen
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 42/2020.
