Suomen Akatemian rahoittamassa Helsingin yliopiston tutkimushankkeessa on selvinnyt, että virukset asuvat meissä vielä pitkään infektion jälkeenkin. Esimerkiksi parvorokkoa aiheuttava parvovirus jää elimistöön vuosikymmeniksi.
Tutkijoiden mukaan infektiosta jää niin sanottu virusarpi. Heidän mukaansa parvovirusta löytyy terveidenkin ihmisten ihosta, nivelistä, sydämestä ja jopa aivoista. Tutkimuksissa on myös löytynyt kokonaan uusi parvorokkovirustyyppi ihosta. Tutkijat huomasivat, että kyseistä virustyyppiä ei enää ole kierrossa ihmispopulaatiossa, vaan sitä löytyy ainoastaan vanhempien ihmisten kudoksista.
Hankkeessa on myös selvinnyt, että syöpävirukset voivat olla luultua yleisempiä. Uudet polyoomavirukset, kuten syöpää aiheuttava Merkelin virus ja harvinaista vakavaa ihosairautta aiheuttava TSV ovat yleisiä jo lapsuusiässä.
Tutkijoiden mukaan suomalaisista kaksi kolmesta kantaa Merkelin virusta, mutta kyseinen syöpä on kuitenkin erittäin harvinainen, sillä tappava virus aktivoituu harvoin. Tutkimushankkeessa on tarkoitus selvittää muun muassa se, mikä herättää viruksen.
Viime vuosina on löydetty parikymmentä uutta ihmisen parvo- ja polyoomavirusta, muun muassa hengitystieinfektioita aiheuttava bokavirus ja ihosyöpää aiheuttava Merkelin virus. Hankkeessa selvitetään muun muassa virusten taudinaiheuttamiskykyä ja esiintyvyyttä, niiden monistumista, solu- ja kudoshakuisuutta sekä kykyä jäädä pysyvästi kudoksiin. Tietojen avulla yritetään luoda uusia mahdollisuuksia tautien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn.
Lue myös:
Milloin syöpä ei ole syöpää?
Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja
